Ylivieska Vuosina 2003-2006 Kalajokeen tehtyjen rapuistutusten seurannassa on ilmennyt alajuoksulta huolestuttavia merkkejä.
Koesaaliit ovat jääneet todella pieniksi. Sen sijaan Ylivieskan yläpuolella tulokset ovat olleet rohkaisevia.
"Alajuoksun osalta pelkäämme rapuruttoa. Asia ei ole kuitenkaan varma. Ylivieskan yläpuolella tulokset ovat olleet puolestaan paljon lupaavampia", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hydrobiologi Kimmo Aronsuu toteaa.
30 000 emoravuiksi tarkoitetun yksilön istutustuloksia on hydrobiologin mukaan kuitenkin vielä liian ennenaikaista arvioida syvemmin. Aronsuun laskee, että ensimmäiset poikaset voivat näkyä rapusaaliissa noin neljän vuoden kuluttua.
Kalajoki valittiin istutusjoeksi sen 1980-luvun lopun runsaiden saalistulosten vuoksi. 100 000 yksilön saalismäärät osoittivat, että Kalajoessa on potentiaalia rapujen elinpaikaksi.
"Sitä perustaa vasten uskoimme menestykseen. Tietysti suuressa roolissa oli myös joen kunnostukset rapujen elinolosuhteiden parantamiseksi. Emme huomanneet mitään tekijöitä, jotka estäisivät lisääntymistä. Veden laatukin on parantunut."
Keskipohjanmaan Kalatalouskeskuksen toimitusjohtaja Eero Hakala muistelee taannoisia Lestijokeen tehtyjä istutuksia, jotka tuottivat huimat tulokset.
Kato kävi kuitenkin pari vuotta sitten, kun rapurutto iski rapukantaan.
"Istutukset ovat pitkäpiinaista seurantaa. Ne voivat onnistua tai olla onnistumatta. Jos perusselvitykset on tehty kunnolla, kaikki on mahdollista. Mutta ei rapukantaa voi väkisinkään saada aikaan."
Hänen mielestään Kalajoen suhteen on tehty oikein, kun sieltä on poistettu pohjalietettä ja luotu koskimaisia paikkoja.
"Asiat pitää tehdä oikein päin. Ensin pitää kunnostaa elinympäristöt, sitten voidaan suorittaa istutukset. Olen tosin kuullut Kalajoen ravustajilta, etteivät tulokset ole olleet ainakaan toistaiseksi kovinkaan yleviä."
