Suomen ja Venäjän suhteet ovat niin hyvät kuin ne näissä olosuhteissa voivat olla.
Suurvaltakilpailu kiihtyy ja monenkeskinen järjestelmä rapautuu, siksi Suomen on vaikutettava asioihin niiltä osin kuin se on mahdollista.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin perinteeksi vakiintunut kesäinen työvierailu Suomeen osui ajankohtaan, jolloin suuret maailmanpolitiikan huolet valvottavat myös suomalaisia. Yllätyksettömäksi ennakoitu vierailu antoi kuitenkin paljon tietoa siitä, minkälaisena Venäjä näkee maailman ja maailman suhteen Moskovaan juuri nyt.
Presidentti Sauli Niinistö ja presidentti Vladimir Putin kävivät keskiviikkona viralliset keskustelut Presidentinlinnassa. Esillä olivat Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet samoin kuin alueelliset ja kansainväliset kysymykset.
Suomen kannalta huolestuttavaa on, että suurvaltakilpailu on kiihtymässä samalla, kun monenkeskinen kansainvälinen järjestys, johon Suomi nojautuu, on rapistumassa
Presidentti Sauli Niinistö kiinnitti vastikään suurlähettiläspäivillä huomiota siihen, että suurvaltojen Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän jännitteet eivät rajoitu vain kriisialueille vaan kolmion kärjistä kohdistuu Euroopan unioniin voimistuvia ja ristikkäisiä paineita. Sitä kautta myös Suomen aseman säilyttäminen ja vahvistaminen käy nopeissa muutoksissa työläämmäksi.
Siksi Suomen on oltava tarkkana ja vaikutettava asioihin niiltä osin kuin se on mahdollista. Mikään oppimestari Suomi ei halua olla. Säännöllinen ja suora puheyhteys Moskovaan on tässä hyvä väline, se tuli jälleen kerran todistetuksi.
Niinistöä kiinnosti erityisesti Ukraina, sillä hän tapaa muutaman viikon kuluttua Ukrainan uuden presidentti Volodymyr Zelenskyin. Niinistö viittasi Putinin kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen arvoituksellisesti "käytännön töihin, joita on tekeillä" ja joita hän voi tukea. Olisiko Suomella EU-puheenjohtajamaana tarjolla sanansaattajan tai välittäjän rooli Venäjän ja Ukrainan konfliktissa?
Presidenteillä oli erilainen näkemys siitä, onko Yhdysvallat sijoittamassa keskimatkan ohjuksia Eurooppaan INF-sopimuksen rauettua. Venäjä sanoi kehittävänsä Yhdysvaltain toimien takia aseteknologiaa muun muassa Arkangelin alueella, jossa tapahtui äskettäin kuolonuhreja vaatinut räjähdys- ja säteilyonnettomuus. Esillä oli myös Nord Stream 2-kaasuputki, joka hiertää osaa EU-maita ja Yhdysvaltoja.
Moskovan mielenosoitukset ovat saaneet laajaa huomiota. Putin kiisti silmää räpäyttämättä Venäjän rikkovan kansalaistensa ihmisoikeuksia. Sen sijaan hän moitti ehdokkaita ja mielenosoittajia lakien rikkomisesta.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat niin hyvät kuin ne näissä olosuhteissa voivat olla. Taloudellista ja ympäristöyhteistyötä kuitenkin kehitetään. Venäjältä tulee aluejohtajia tutustumaan suomalaiseen jätehuoltoon ja EU-maiden kansalaisille avautuu ilmainen sähköinen viisumi Pietarin ja Leningradin alueelle.
Hyvistä naapuruussuhteista huolimatta puolustusministeri Sergei Shoigun tuoreet lausunnot herättävät ihmetystä. Shoigun mukaan Venäjän länsirajalla on jännittynyt tilanne, johtuen osaksi Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä. Tällaiset puheet eivät ole omiaan nostattamaan luottamusta.