Ympäristövirastoon ja Oulun Jätehuoltoon on viime päivinä tullut muutama kymmenen kyselyä oudosta hajusta, joka on kiusannut kaupunkilaisia.
Ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu kertoo kyselyjen tulleen erityisesti Kuivasjärven, Pyykösjärven ja Jylkynkankaan suunnalta sekä Talvikankaalta.
"Haju on peräisin Ruskosta. Kaatopaikalla on biokaasujen talteenottojärjestelmän imulinjojen rakennus kesken. Olemme pyytäneet selvitystä Oulun Jätehuollolta. Kansalaiset ovat olleet tiedusteluissaan aiheellisen ankaria, sillä monet ovat tehneet Ruskon läheisiin kaupunginosiin uusia taloja. Haju on ollut heille ikävä pettymys."
Kaupunkiin saakka Ruskon hajut eivät esimerkiksi viime sunnuntaina yltäneet, vaan "vaalituoksut" olivat Karhun käsityksen mukaan peräisin Stora-Ensolta Nuottasaaresta.
Uusi täyttöalue
alkanut muhia
Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen pahoittelee Ruskon aiheuttamaa hajuhaittaa. "Olemme miettineet, miksi juuri tänä talvena on esiintynyt hajuja. Meillä on käytössä uusi täyttöalue, jossa jätteet ovat ilmeisesti alkaneet jo muhia biokaasuksi."
"Jätekenttään on rakennettu kaasun vaakakeräysjärjestelmä, mutta sen talteen ottamaa kaasua ei ole voitu vielä hyödyntää.Kaivot ovat olleet auki, joten kaasua on päässyt penkasta ilmaan. Nyt linjat liitetään yhteen. Toivottavasti hajuhaitat vähenevät."
"Täysin aukotonta selitystä hajuille ei kuitenkaan ole olemassa. Nyt jätettä levitään laajemmalle ja matalammalle alueelle kuin takavuosina. Jos hajuista halutaan päästä pysyvästi eroon, niin meidän on siirryttävä eurooppalaiseen jätteenkäsittelyyn itäeurooppalaisen sijaan", Illikainen sanoo.
Itäeurooppalaisella jätteenkäsittelyllä hän tarkoittaa sitä, että jätteet ajetaan kaatopaikalle.
Eurooppalaisen mallin mukaan jätevuorista päästään eroon hyödyntämällä jätteen sisältämä energia. Näin toimitaan esimerkiksi varovaisessa Ruotsissa, jossa on käytössä yli 20 jätteenpolttolaitosta. "EU-lainsäädäntö on menossa tähän suuntaan. Me Suomessa olemme jälkijunassa."
Poltolla päästäisiin
eroon hajuista
Illikaisen mukaan jätteenpoltolla Oulussa päästäisiin samalla rysäyksellä eroon niin Ruskon kaatopaikan kuin Taskilan jätevedenpuhdistamon hajuhaitoista. "Silloin Ruskoon sijoitettaisiin vain pysyvää jätettä."
"Jätteenpolttolaitokset eivät haise eivätkä tuota vaarallisia päästöjä. Niissä jätekuormat ajetaan laitoksen sisään alipainebunkkereihin. Bunkkereiden ilma johdetaan itse polttoon hapeksi."
"Poltto tapahtuu yli 800 asteessa, jolloin orgaaniset aineet muuttuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Savukaasujen hiukkaset ajetaan aktiivihiilen, erilaisten sähkö-, letku- ja märkäsuodattimien läpi, jolloin myrkyllisiä päästöjä ei tule piipusta ulos."
"Pölypäästökin jää 10 tonniin vuodessa, kun nykyiset turve- ja hiilivoimalat päästävät monikymmenkertaisesti tuon", Illikainen selostaa.
Koska Ruskon jätteitä ei polteta, ne maatuvat tai mätänevät. Mätänemisessä metaania alkaa syntyä vasta parin penkkausvuoden jälkeen. Tuota ennen jäte hajoaa kompostoitumalla tai mätänemällä, jolloin syntyy hiilidioksidia ja vesihöyryä.
Tuon lisäksi muodostuu pieniä määriä erilaisia haisevia rikkiyhdisteitä, joiden pitoisuuksia ei mittauksin saa ylös. "Haju kuitenkin tuntuu", kertoo käyttöpäällikkö Matti Koski.
Jotta metaania voidaan hyödyntää biokaasuna, sen pitoisuuden pitää olla yli 30 prosenttia. Uuden kaatopaikka-alueen metaanipitoisuus on ollut alle kymmenen. Niinpä kaasua ei ole voitu kerätä tuotantoon.