Oulu
Ruskon kaatopaikka on siitä harvinainen, että sillä on oikein oma asemakaavansa. Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen laskee, että kaatopaikkaa voidaan käyttää Oulun seudulla syntyvien jätteiden loppusijoituspaikkana jopa vuoteen 2025 saakka.
Kaavassa osoitetusta lisäalueesta ensimmäinen 4,5 hehtaarin jätekenttä täyttyy tämän vuoden aikana. 5,5 hehtaarin kakkosvaihe valmistuu syksyksi, joten jäteralli jatkuu keskeytyksettä. Varalle jää tuleville vuosille vielä 3,5 hehtaaria. Kun vielä kenttien välit täytetään, lisää tilaa löytyy alati kasvavasta jätevuoresta. Täyttöalueen kokonaisala on 13,5 hehtaaria.
Illikainen laskee, että ykkös- ja kakkoskenttien turvin päästään liki vuotta 2015. "Jos jätteenpolttolaitosta ei tehdä, Rusko on ihan täynnä 2020. Polttolaitos jatkaa alueen käyttöikää viidestä kymmeneen vuotta. Se on hoksattava, että tuhannesta kilosta jätettä jää yli 200 kiloa tuhkaa, joka on sekin sijoitettava jonnekin. Polttolaitoskaan ei ole aivan jätteetön, vaikka paljon meneekin vesihöyrynä ilmaan", Illikainen sanoo ja huomauttaa, että aina syntyy myös sellaista jätettä, joka ei kelpaa poltettavaksi. "Kaikki maa- ja kiviainekset pitää peittää Ruskon penkkaan."
Oulun Rusko palvelee tätä nykyä kymmentä Oulun seudun kuntaa: Oulua, Kempelettä, Oulunsaloa, Haukipudasta, Kiiminkiä, Liminkaa, Tyrnävää, Lumijokea ja Hailuotoa sekä Ylikiiminkiä. Omien sitoomuksiensa takia naapurikunnista Muhos tulee täyttämään Ruskoa vasta ensi vuonna.
"Voi sanoa, että jätehuollon seutuyhteistyö on hyvällä tolalla", Illikainen kehaisee jätehuoltoa.
Laajennus alulla
Ruskon kaatopaikan laajennuksen toisen vaiheen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Kustannusarvio on pyöreät neljä miljoonaa euroa. Ensimmäisessä vaiheessa kakkoskentältä on poistettu puusto ja murskattu kannot. Meneillään on humuksen poisto maan kamarasta. Seuraavaksi rakennetaan salaojat ja muut Euroopan unionin jätedirektiivin edellyttämät suojarakenteet, ettei kaatopaikan vedet pääse valumaan pohjaveteen. Nämä varsinaiset pohjatyöt tehdään kevään ja kesän aikana, kunhan urakkatarjoukset on ehditty saada ja urakoitsija valita.
Kaatopaikan pohjaksi tasataan hiekkamaa, jonka päälle levitetään suodatinkangas. Seuraavaksi vedetään tukeva ainakin 30 sentin kerros murskesoraa, jonka päälle tulee noin 25 sentin vahvuinen mineraalieriste. Mineraalina käytetään Kreikasta saatavaa maabentoniittia, joka on kallis savilaji.
Maabentoniitin päälle voidaan vetää keinotekoiseksi eristeeksi kaksi laattaa asvalttia tai korvata kyseinen kerrostuma muovilla. Illikaisen mukaan jää nähtäväksi, mitä urakoitsijat tarjoavat ja mihin hintaan. Eristekerroksen päälle tulee vielä ainakin 35 sentin vahvuinen salaojituskerros, jossa putket kulkevat murskeen seassa. Salaojaputket vievät kaupungin viemäriverkostoon, jolloin kaatopaikan valumavedet tulevat puhdistetuiksi eivätkä pääse pohjavesiin.
Salaojituskerrosta suojaamaan vedetään vielä suodatinkangas, joka estää roskien pääsyn tukkimaan salaojia. Kaiken kukkuraksi kaatopaikkakentän päälle ajetaan vielä 15 sentin murskesora.
Tuon vettä läpäisemättömän rakennelma päälle ryhdytään sitten kasaamaan sitä yhdyskuntajätettä. Kaatopaikan pohjan neliöhinnaksi tulee yli 70 euroa.
Jätevero nousussa
Johtaja Markku Illikainen toteaa, ettei nykyaikainen kaatopaikkaaminen ole halpaa. Siksi jätteen poltto on hyvä vaihtoehto. "Polttolaitos ei maksa jäteveroa."
Kaatopaikalle tuotavasta jätetonnista Oulun Jätehuolto maksaa valtiolle jäte- ja arvonlisäveroina 23 euroa. Vuoden 2005 alussa vero nousee 30 euroon tonnilta. "Onpa puhuttu jopa 50 euron jäteverosta, mutta ainakaan toistaiseksi se ei ole edennyt lakiin asti". Illikainen huokaa.
Ruskon kaatopaikan ollessa täynnä joskus 2025 on seuraava jätteiden loppusijoituspaikka jo katsottu Kiimingin Alakyläntien varresta Pyyryväissuon pohjoispäästä. Illikainen uskoo, että jätteen aktiivikäsittely jatkuisi tuolloinkin Ruskossa loppusijoituspaikan ollessa uusi.
Mitä jätteenpolttolaitoksen sijoituspaikkaan tulee, onko se Rusko vai Kemira, niin ainakin jätehuollon logistiikan eli jätteenkuljetuksen järkiperäisyyden kannalta Rusko on Kemiraa parempi. Kemiralla sen sijaan energiataloudelliset hyödyntämismahdollisuudet ovat paremmat.
Kun lopullisia ratkaisuja tehdään loppuvuodesta, oululaispäättäjät voivat joutua miettimään asioita myös omistuspohjan perusteella. Painavatko vaakakupissa osakeyhtiön vai liikelaitoksen edut?