Pohjois-Suomessa ja Oulun seudulla saadaan tänä vuonna nauttia keskimääräisen komeasta ruskasta vielä hetkinen. Vaikka ruska sinänsä ei kokonaisuudessaan ole sen valjumpi kuin muinakaan vuosina, vaihtelua kasvupaikkojen ja puuyksilöiden välillä on kuitenkin tavallista enemmän. Tämä johtuu runsaiden sateiden innostamista sienitaudeista.
"Esimerkiksi koivuissa vaihtelua on suurta, jotkut ovat vähävärisempiä, toisissa ruska taas näkyy hyvinkin kirkkaana", kertoo Muhoksen metsäntutkimuslaitoksen johtaja Eero Kubin.
Oulun seudulla puiden ruskaantuminen alkoi parisen viikkoa sitten. Oulun yliopiston kasvibiologian professorin Anja Hohtolan havaintojen mukaan näyttäisi siltä, että tänä vuonna ruska on seudulla hieman myöhässä.
"Joskus lehdet alkavat kellastua jo elokuun loppupuolella. Tähän aikaan taas on usein ollut jo aika paljasta."
Yleensä lehdet putoavat Oulun korkeudella lopullisesti puista syyskuun lopulla. Aikataulu riippuu toki esimerkiksi siitä, minkä verran on tuulisia säitä.
Runsaiden sateiden ja sienitautien vuoksi koko Suomeen on lupailtu vähäväristä ruskaa. Ruska-aikaan matkailevien mukaan Koillismaan ja Kainuun ruska päihittäisi tänä vuonna Oulun seudun värit. Hohtola pitää tätä mahdollisena, sillä Koillismaalla ja Kainuussa on ollut ruskaa innostavia hallaöitä.
Eero Kubin puolestaan huomauttaa, että väriloistoltaan kirkkaimmasta päästä olevia rauduskoivuja esiintyy juuri kangasmailla, joita Kainuussa ja Koillismaalla on runsaasti.
Ruskan väriloistoon vaikuttavat päivän pituus ja lämpötila. Vielä elokuussa ei kunnollista ruskaa yleensä saada, koska päivä on yhä niin pitkä. Pikkupakkaset ovat yleensä loisteliaan ruskan edellytys. Näyttävin ruska onkin yleensä juuri Lapin seudulla.
"Jos Lapissa koetaan kova ja äkillinen halla, ei ruskan syntymiseen tarvittava reaktio kuitenkaan ehdi syntyä ennen lehtien putoamista", kertoo Hohtola.
Ruskan syntyminen johtuu siitä, että kasvi varastoi lehtivihreän talteen. Sen avulla kasvi pystyy hyödyntämään typpiravinnon. Useimmat lehtipuut varastoivatkin lehtivihreän, ennen kuin se putoaa lehtien mukana maahan. Poikkeus on leppä, joka pudottaa lehtensä vihreinä. Lepällä ei ole tarvetta vihreän varastointiin, sillä se pystyy ottamaan kasvulle tärkeää typpeä suoraan ilmasta mikrobikumppaninsa avulla.
Lehdissä on koko ajan muutkin värit, mutta vihreä päällimmäisenä peittää ne alleen. Kun vihreä varastoituu, punaisen ja keltaisen sävyt tulevat näkyviin.
"Punainen väri näyttäisi jopa lisäävän lehden pakkasenkestävyyttä jonkin verran", Hohtola huomauttaa.
Näkyvimmillään ruska on kotimaisissa lehtipuissa kuten koivuissa, haavoissa ja pihlajissa. Niin sanottu maaruska taas näkyy esimerkiksi mustikanlehdissä ja muissa varpukasveissa punaisuutena.
Ruska on Lapissa parhaimmillaan yleensä syyskuun 10. päivän tienoilla ja Etelä-Suomessa lokakuun alkupuolella.