Sateisen ja lämpimän kesän ansiosta puut saivat tuhdin typpiannoksen ja sen myötä syvän tummanvihreän värin, mikä näkyy myös syysmaisemassa.
Dosentti Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitokselta arvioi, että lehtipuilla talveentuminen on viivästynyt luonnon antaman ravinnelisän takia niin, että ruskan voi sanoa saapuneen tavanomaista myöhemmin.
"Ruskan ajankohta on yleensä melko lailla sama, koska se määräytyy päivän pituuden mukaan. Typen mobilisoituminen näyttäisi kuitenkin hieman sotkeneen puiden mekanismia."
Jalkanen sanoo, että kellastuminen viivästyy lehtipuilla huomattavasti silloin, jos niitä tarkoituksella lannoitetaan runsaasti. Kesän sääolojen synnyttämä typen vapautuminen maaperästä on myöhästyttänyt ruskaa tosin vain joillakin päivillä.
Ruoste
kiusaa koivuja
Luonnon syysasuun pukeutumista on viivästyttänyt myös pakkasten niukkuus. Halla kuurasi pohjoisen maisemia ensimmäisen kerran vasta viikko sitten.
Sittemmin pari muutakin pakkasyötä on vauhdittanut puiden ja varpujen talveentumista kiihdyttäen samalla värinäytelmän tuloa.
Keskisessä Lapissa ja Oulun läänin puolella ruskaa laimentavat kuitenkin sadekesän aikaansaamat kasvitaudit. Pääasiallisen keltaisuuden muodostavat hieskoivut ovat kärsineet laajasti koivuruosteesta ja erilaisista lehtilaikkutaudeista.
"Tautien vaivaamat puut ovat saaneet likaisen kellanruskean värityksen. Ne ovat myös menettämässä lehvästöään ennen aikojaan", Jalkanen kertoo.
Ruskaa ihailevien lohtuna ovat rauduskoivut, joihin taudit eivät iske kosteissa oloissa niin herkästi kuin hieskoivuihin. Riippakoivuiksikin kutsutut raudukset ovat etelämpänä vielä pääosin kesäasussa, mutta loppupuolella kuuta puut alkavat jo herättää huomiota helakkuudellaan, Jalkanen uskoo.
Kuiva jakso
hiivutti maaruskaa
Jos kesän sateisuus sävyttää nyt maisemien ilmettä, toisaalta kuivuudellakin on sormensa pelissä. Heinäkuun alkuun sattunut helle- ja poutapäivien jakso sai mustikanvarvut muuttamaan vä-
riään elokuun alussa himmeähköihin violetin sävyihin.
Siten voimakasta punaisuutta ei ole syksyn edetessä päässyt kehittymään mustikan lehtiin enää kunnolla. Samaa selittää Jalkasen mukaan loppukesän sateisuus: kosteuden mädättävä ja taudeille altistava vaikutus tuntuu varpukasvillisuudessakin.
Kun maaruskan pääosan esittäjä ei ole nyt hehkeimmillään, punaväriä tuntureille tuo lähinnä riekonmarja. Mutta kun paljakoiden tyyppikasvin kasvustot ovat melko pienialaisia, punaisuus ei juuri näy kaukomaisemassa.
"Ei ruska ole täällä kyllä niin värikäs, mitä muutama viikko sitten vielä povattiin. Mutta sanoisin, että ihan kohtuullinen kuitenkin", Seija Olkkonen Pallastunturin luontokeskuksesta arvioi.
Pallastunturilla talvi on ehtinyt jo käydä varoittamassa tulostaan. Viime perjantaina joidenkin kerojen laet valkaistuivat toviksi, kun matalapaine pyyhki tunturijonoa. Tiistaiaamuna lunta tuprusi taas Pallaksen huipuille, ja myös Käsivarren tunturit saivat ohuen valkean vaipan.
Lue myös:Matkailijoita paikoin vähemmän
