Kuusamo
Keski- ja loppukesän poikkeuksellinen kuivuus ja etuajassa edennyt kesä ovat johtaneet moni paikoin normaalien syysilmiöiden, kuten ruskan, ilmestymiseen etuajassa. Erikoistutkija Risto Jalkanen Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasemalta arvioi, että lehtipuut ovat vaihtamassa väriään kolmisen viikkoa etuajassa.
"Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ruska olisi vaihtamassa paikkaa varhaisemmaksi. Nyt se on kuitenkin ajoittumassa normaalia pidemmälle ajalle."
Jalkasen mukaan kesä oli kartuttanut lämpösummaa esimerkiksi Rovaniemen seudulla niin, että elokuun alussa siellä oltiin päästy jo 800:aan, mikä oli peräti 35 prosenttia suurempi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo.
"Lämpimän kesän ansiosta puut ja muut kasvit ovat ehtineet hyvissä ajoin rakentaa sen, mikä niiden kuuluukin tehdä. Kun kasvu on saavutettu, talveutumiseen tähtäävät toiminnot ovat voineet alkaa."
Esimerkiksi männyllä pituuskasvu päättyi jo kesäkuussa ja koivulla siemenet alkoivat karista jo heinäkuun puolella.
Eväät värikkäälle syysnäytelmälle
Usein yöpakkaset vauhdittavat ja voimistavat ruskaa. Halla ei ole toistaiseksi pohjoisen maisemissa vieraillut, mutta kuivuus on toiminut Jalkasen mukaan vastaavanlaisena tekijänä. Niin suot kuin kangasmaatkin ovat olleet poikkeuksellisen kuivia muun muassa Etelä- ja Keski-Lapissa.
"Syksyn värit näkyvät voimakkaasti jo Keski-Lapin soilla. Myös monet mustikkaisten vaarojen rinteet ovat muuttuneet punaisiksi."
Poikkeuksen muodostaa vain Ylä-Lappi, missä vesitilanne on ollut toisenlainen kuin muualla maassa. Siellä kasvillisuus ei ole kärsinyt kuivuudesta liikaa.
Mikäli säät pysyttelevät jatkossakin enimmäkseen poutaisina, ruska mitä ilmeisemmin kehittyy värikkääksi. Vaikka luonnon syksyinen värinäytelmä on alkanutkin etuajassa, hehkuvimmillaan se tulee silti olemaan normaaliin aikaan eli Pohjois-Suomessa suunnilleen 10.-20. syyskuuta: "Päivän pituus on ratkaisevin ajoittaja ilmiön syntymiselle", Jalkanen toteaa.
Ruoste raiskaa,
kirvat mellastavat
Koivujen kellastumiseen elokuussa on syynä myös koivuruoste -niminen sienitauti. Se pääsi iskeytymään lehtiin heinäkuun alkupuoliskon sateiden seurauksena ja on lähtenyt poutasäissä leviämään. Tauti on puiden vaivana ainakin eteläisessä Lapissa ja Koillismaalla.
"Lähinnä hieskoivulla esiintyvä tauti on helppo tunnistaa sairaiden lehtien keltavihreästä mosaiikista, alapinnan itiöpesäkkeistä oransseine itiöineen ja hiljalleen samentuvista latvuksen väreistä", Jalkanen kertoo.
Haavat ovat paikoitellen alkaneet vaihtaa asuaan syksyiseksi jo heinäkuun alusta lähtien koko maassa. Se johtuu siitä, että kirvatkin ovat monien muiden hyönteisten tapaan olleet liikkeellä isoina armeijoina. Haavalla pikkuotukset imevät tuoreiden versojen nesteitä, jolloin talveentumiskehitys lehdissä laukeaa.
"Kirvojen jäljiltä haavat ovat vielä enimmäkseen vihreitä, mutta seassa on joskus paljonkin punakeltaisia oksia. Normaali ruska tulee haavoilla tasaisemmin ja myöhemmin", Jalkanen sanoo.