Melu Oulunsalon lentokentällä on valtava, kun neljä kentällä olevasta kymmenestä Hornetista on käynnissä odottamassa komentoa ilmaan, jos keltaisten koneet loukkaavat ilmatilaa.
Tiistaina aamupäivällä vihollinen oli rauhallinen, eikä toimia tarvittu. Eittämättä niitä tarvitaan vielä monta kertaa, ennen kuin Lapin Lennoston johdolla toteutettava Ruska 2003 -harjoitus loppuu ensi perjantaina.
Melu on suurin ulkopuolisille harjoituksista aiheutuva haitta. Koska Ruska on myös yöharjoitus, lentoja on aamulla kello 8:sta puoleen yöhön saakka.
"Melu häiritsee tietenkin ihmisiä", sanoo harjoituksen johdon esikunnan päällikkö everstiluutnantti Janne Pauni.
Häiriötä vähennetään sillä, että kaupunki pyritään kiertämään. Koneet voivat olla alimmillaan kilometrin korkeudessa kaupungin yllä.
Siviili-ilmailulle ei Oulunsalon lentokentän eteläosassa olevien koneiden liikkeistä ole mitään haittaa; kaikki tapahtuu hyvässä yhteistyössä siviili-viranomaisten kanssa.
Tämän vuoden
suurin harjoitus
Viime keskiviikkona alkanut Ruska 2003 on tämän vuoden suurin ilmavoimien sotaharjoitus. Siinä on mukana 40 konetta, joista lähes kaikki Horneteja. Lisäksi ilmassa on muutamia Hawkeja ja yhteyskoneita.
Rovaniemen, Pudasjärven, Oulunsalon ja Kajaanin kentillä turvallisuutta valvovat ilmatorjuntapatteri sekä kaksi ilmatorjuntaohjuspatteria. llmavalvontaa varten ovat kiinteät ja liikkuvat tutkat ja luotetaanpa vielä aistinvaraiseen ilmavalvontaan.
Harjoituksissa mukana on palkattua henkilöstöä 500, varusmiehiä 100 ja reserviläisiä 450. Harjoitus nielee suorina kustannuksina 850 000 euroa.
Oulunsalossa harjoitukseen osallistuu 170 miestä.
Asetelma on selvä: Rovaniemellä tukikohtaansa pitävät keltaiset ovat loukanneet Pudasjärvellä, Kajaanissa ja Oulunsalossa olevien sinisten ilmatilaa. Viime viikolla alkanut harmaa vaihe, strategia- ja ennaltaehkäisyvaihe, on ohi, ja suoranaiset hyökkäykset ovat alkaneet.
Alussa harjoiteltiin myös voimankäytön sääntöjä siitä, mitä voidaan tehdä tunkeutujan kanssa. "Tähän liittyy myös neuvotteluja poliittisen johdon kanssa, esimerkiksi kuinka lähelle viholliskonetta voidaan mennä", kertoo Pauni. Myös kansainvälisiä ohjeita selviteltiin.
Torjuntoja harjoitellaan kaikissa olosuhteissa, esimerkiksi pimeässä ja häirinnän aikana. Johtamiseen kiinnitetään erityishuomiota.
Tehtävänä on myös suojella muuta puolustusta, muun muassa Kainuun prikaatin toimintaa. Myös muun muassa Pohjois-Suomen ilmavalvontajärjestelmää halutaan kehittää harjoituksella.
Tiedottamiseen satsataan
Harjoituksessa on kiinnitetty erityishuomiota myös omalle väelle tiedottamiseen. Usein harjoituksissa rivimies on ulkona kokonaistilanteesta kuin öö aapisen laidasta.
"Kaikille harjoituksiin osallistujille jaetaan muun muassa päivittäin tiedote, jossa selvitetään tilannetta", kertoo Pauni.
"Harjoitus antaa valmiuksia toimia ennen kaikkea isojen konemäärien kanssa", sanoo Oulun lento-osaston varapäällikkö, kapteeni Jyri Lehto.
Osa koneista on välittömässä lähtövalmiudessa, jolloin ne ovat parin minuutin sisällä ilmassa. Osa taas voi tarvittaessa lähteä 15 minuutissa. "On aivan eri asia tehdä yksittäisiä harjoituslentoja kuin testata kokonaisuuden toimimista."
Myös apumekaanikkona toimiva kuopiolainen reserviläinen Tommi Harva pitää harjoitusta tärkeänä. "Tämä vahvistaa koneen tuntemusta. Tekniikka muuttuu koko ajan."
Toissa vuonna siviiliin päässeen Harvan mielessä kertauksia voisi olla vaikka kerran vuodessa. "Silloin pysyisi mukana tekniikan muutoksissa."