Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä katsoo, että Suojelupoliisi (Supo) ei tehnyt rikosta päättäessään olla aloittamatta esitutkintaa niin sanotulla Tiitisen listalla mainituista henkilöistä vuonna 1999.
Äijälän päätöksen mukaan suurlähettiläs Alpo Rusi teki rikosilmoituksen mahdollisesta virkarikoksesta Keskusrikospoliisille tämän vuoden toukokuussa.
Kalevan haltuunsa saamassa päätöksessä kerrotaan, että Rusin mukaan loppuvuonna 2002 presidentti Martti Ahtisaaren erityisavustaja Raino Hassinen kertoi Rusille ja nykyisin EU-komissaarina työskentelevälle Olli Rehnille, että kesällä tai keväällä 1999 Suposta tuli tasavallan presidentin kansliaan asiakirja, jonka otsikko oli "Seuraavia henkilöitä epäillään yhteistyöstä DDR:n Stasin kanssa".
Listalla oli ollut aakkosjärjestyksessä noin 18 nimeä, joista Hassinen muisti neljä.
Hassisen mukaan Ahtisaari oli osannut odottaa kirjettä. Listaa käsiteltiin kahdessa kabinetin kokouksessa, joissa olivat läsnä Ahtisaari, kansliapäällikkö Jaakko Kalela ja Hassinen.
Rusin mukaan oli mahdollista, että Supossa päätettiin kesällä tai syksyllä 1999 saadun aineiston perusteella, että listalla olevista henkilöistä ei aloiteta esitutkintaa.
Rusi pyysi Krp:tä tutkimaan, tapahtuiko päätöksen myötä virka-aseman väärinkäyttäminen tai virkavelvollisuuden rikkominen.
Krp siirsi asian valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa sen tutkinnanjohtajaksi määrättiin valtionsyyttäjä Jorma Äijälä.
"Väitetyistä Suojelupoliisin tasavallan presidentin kansliaan toimitetusta asiakirjasta ei Rusin ilmoituksessa ole esitetty sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä asiakirjassa mainittujen henkilöiden syyllistyneen rikokseen saati törkeään vakoiluun, jonka syyteoikeus ei vuonna 1999 olisi ollut vanhentunut", Äijälä toteaa päätöksessään.
Hassista ei kuulusteltu
Päätöksessään Jorma Äijälä kertoo tiedustelleensa asiaa tämän vuoden kesäkuussa Supon osastopäälliköiltä Hannu Moilaselta ja Petri Knabelta.
Moilasen ja Knaben mukaan Rusin kertomaa listaa ei ole ollut Supossa eikä sitä lähetetty tasavallan presidentin kansliaan.
Supo oli tarkistanut tasavallan presidentin kansliasta, että asiakirjaa ei oltu käsitelty siellä.
Erikoiseksi asian tekee se, että valtionsyyttäjä Äijälä teki tiedustelunsa pelkästään Supolle, jonka virkamiestä Rusi ilmoitti epäilevänsä mahdollisesta virkarikoksesta. Äijälä ei kysynyt asiaa Hassiselta, joka oli Rusin mukaan listan nähnyt.
Äijälä kertoo Kalevalle, että Hassista olisi kuultu rikoksesta epäiltynä, jos olisi ollut epäilyjä, että tämä olisi kertonut salaista tietoa Rusille.
Koska asiakirjaa ei Supon mukaan ollut olemassakaan, Hassinen ei ole kyennyt siinä olleita tietoja Rusille kertomaan.
"Rikosilmoituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, että olisi syytä epäillä rikosta. Hassisen erityisasema on sellainen, että häntä koskee salassapitovelvollisuus. Jos hän olisi salassa pidettäviä tietoja paljastanut Rusille, hän saattaisi olla epäiltynä", Äijälä sanoo.