Rusi sanoo ta­van­neen­sa itä­sak­sa­lai­sia vain sa­tun­nai­ses­ti

Törkeästä vakoilusta epäilty professori Alpo Rusi kertoo tavanneensa 1970-luvulla Helsingin lähetystössä työskennelleen itäsaksalaisen diplomaatin, mutta vain veljensä välityksellä ja satunnaisesti.

Suojelupoliisin osastopäällikön Petri Knapen mukaan professori Alpo Rusin kuulustelut on hoidettu normaalin esitutkinnan tapaan ja kaikkia esitutkintalain sääntöjä noudattaen

. Rusi itse kuvailee tuoreessa Suomen Kuvalehdessä viime viikolla pidettyä kymmenen tuntia kestänyttä kuulustelua ”henkiseksi sulkeisharjoitukseksi”, joka oli ”nöyryytyksien nöyryytys” ja ”ajan peluuta”. Rusin mukaan hänen matkapuhelimestaan irrotettiin akku, joten hänen perheensä ei saanut häneen päivän mittaan yhteyttä.

Knapen mukaan myös matkapuhelimen käyttö voidaan estää, jos se häiritsee kuulustelua.

"Säännösten mukaan kuulustelua ei saa häiritä. Mikään, mikä häiritsee kuulustelua, ei siis ole lähtökohtaisesti sallittua", Knape totesi torstaina STT:lle.

Esitutkintalain mukaan poliisilla on oikeus kuulustella rikoksesta epäiltyä jopa kellon ympäri, kunhan hänelle suodaan riittävät tauot. Epäillyllä on velvollisuus olla läsnä esitutkinnassa enintään 12 tuntia kerrallaan, vaikka edellytyksiä hänen pidättämiseensä ei olisikaan. Jos pidättämisen edellytykset täyttyvät, enimmäisaika nousee 24 tuntiin.

Koko 12 tuntia on lupa käyttää esitutkintaan, mutta sopimattomia kuulustelukeinoja ei saa käyttää. Niihin luetaan uuvuttaminen, joten kuulusteltavan on annettava pitää riittävät tauot. Niistä tehdään yleensä tarkat merkinnät kuulustelupöytäkirjaan.

Epäilty voidaan pitää läsnäoloaikana lukitussa tilassa, jos se on välttämätöntä hänen poistumisensa estämiseksi. Poliisislangilla ilmaisten epäilty ”laitetaan sumppuun”.

Kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Kello 21:n jälkeen kuulustelua saa jatkaa vain, jos epäilty itse siihen suostuu.

Ilmoita asiavirheestä