Suojelupoliisi toimi valtakunnansyyttäjä Jorma Rautakosken mielestä oikein, kun se tutki Alpo ja Jukka Rusin tapausta törkeänä vakoiluna. Rautakosken mukaan oli täysin perustelua lähteä epäilemään törkeästä vakoilusta, kun alkutietojen taustalla oli pitkäaikainen ja laaja tietovuoto.
Supon esitutkinnassa ei kuitenkaan löytynyt näyttöä siitä, että kumpikaan veljeksistä olisi syyllistynyt törkeään vakoiluun, joten valtakunnansyyttäjä Rautakoski päätti jättää syytteen nostamatta näytön puuttumisen perustella. Rautakoski kertoi ratkaisustaan keskiviikkona Valtakunnansyyttäjänvirastossa Helsingissä.
Pitkä tutkinta-aika johtui Rautakosken mukaan siitä, että virka-avun saaminen ulkomailta kesti kauan. Hän kertoi, että törkeän vakoilun osalta syytteiltä putosi pohja keväällä, kun Supo sai tutkinta-apua Saksasta.
Supo tutki tapausta kolmisen vuotta ja luovutti esitutkintapöytäkirjat valtionsyyttäjälle toukokuussa. Rautakoski seurasi tapausta reilun vuoden.
Esitutkinnassa ei saatu yksilöityä tutkinnan kohteena olleista 100:sta tietoluovutuksesta kuin 33 kappaletta ulkoasiainministeriön asiakirjoja. Rautakoski totesi, että nämä yksilöidyt asiakirjat olivat luottamuksellisia eivätkä salaisia.
Rusin veljekset esiintyivät Supon tutkimusten mukaan entisen Itä-Saksan eli DDR:n tiedustelupalvelun Stasin arkistoissa koodilla XV/11/69 ja peitenimellä Pekka. Jukka Rusi oli luokiteltu Stasissa "ammennettavaksi tietolähteeksi" ja Alpo Rusi "mahdolliseksi tietolähteeksi."
Operaatiota XV/11/69 koskevat kansiot ovat Saksan viranomaisten tietojen mukaan tuhottu.
Tapaus voi nousta
uudelleen esille
Rautakosken mukaan Rusien vakoilusyytteet voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, jos jostain ilmenisi uutta näyttöä. Suuri osa DDR:n arkistojen tiedoista siirtyi Rautakosken mukaan myös Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle KGB:lle. Vakoiluun liittyvä aineistoa voisi paljastua myöhemmin esimerkiksi mahdollisesti avautuvien KGB:n
Jukka Rusi on kuulusteluissa tunnustanut luovuttaneensa saksalaisille osan tutkituista asiakirjoista. Alpo Rusi on kiistänyt luovuttaneensa kenellekään yhtään asiakirjaa.
Rautakoski ei ota kantaa siihen, syyllistyivätkö Rusit tavalliseen vakoiluun, kun Itä-Saksalle luovutettiin Suomea koskevia asiakirjoja. "Luovutetut asiakirjat eivät toteuta rikosta, johon minulla on syyteharkintaoikeus", hän tähdensi.
Koska vakoilun on epäilty tapahtuneen jo 26-33 vuotta sitten, ei syyteharkinta ole ollut mahdollista suorittaa kuin törkeästä vakoilusta.
Tavallinen vakoilu vanhenee rikoksena 20 vuodessa, joten rikokset olisivat joka tapauksessa vanhentuneet.
Poliittinen johto
ei ole ollut yhteydessä
Rautakoski kertoi, ettei Suomen poliittinen johto ole ollut häneen yhteydessä asian osalta. "Valitettavasti olen joutunut tekemään päätöksen aivan yksin."
Rautakoski totesi ainutkertaiseksi tilannetta, että vakoiluun liittyvät poliisitutkintapöytäkirjat ovat suurimmalta osin julkisia. Salaiseksi on määrätty vain todistajana olleiden kahden entisen DDR:n turvallisuusministeriön virkamiehen yhteystiedot.
Suojelupoliisi kuulusteli 27 todistajaa, joista 11 oli entisen DDR:n kansalaista. Todistajien joukossa ovat olleet muun muassa edesmennyt valtiosihteeri Antti Satuli, ulkoasiainneuvos Juhani Suomi ja suurlähettiläs Paavo Rantanen. Heidän tehtävänä oli arvioida luovutettujen asiakirjojen sisältöä ja merkitystä.
Todistajien lausunnoista ilmenee, että luovutetuista tiedoista on ollut hyötyä DDR:lle ja Neuvostoliitolle ja tietojen luovuttaminen on ollut vahingollista Suomen ulkomaansuhteille ja kansantaloudelle.