Puolustusvoimien Ruotuväki-lehden päätoimittajavalinnasta poikinut syrjintäkanne ei menestynyt käräjäoikeudessa. Päätoimittajakilvassa kakkoseksi jäänyt nainen vaati valtiolta lähes 20 000 euron korvauksia menetetystä pestistä ja oikeuskuluista.
Nainen oli hakenut päätoimittajan paikkaa kaksi kertaa vuonna 2006. Ensimmäisen haun päättyessä häneltä puuttui vielä korkeakoulututkinto, joten valinnalle oli myös muodollinen este. Toisessa haussa paperit olivat kunnossa, mutta päätoimittajan paikan sai mieshakija, joka hopealle jääneen mielestä oli vähemmän ansioitunut.
Molemmilla hakijoilla oli edellytetty tutkinto, ja sotilasarvoltaan he olivat reservin vänrikkejä. Päätoimittajalta vaadittiin lisäksi kokemusta journalismista ja turvallisuuspolitiikan tuntemusta. Valitulla miehellä oli enemmän kokemusta turvallisuuspolitiikasta, naisella taas toimittajan työstä.
Valittaja katsoi, että Ruotuväen päätoimittajan tehtävässä journalistista ammattitaitoa olisi pitänyt painottaa enemmän kuin turvallisuuspolitiikan tuntemusta. Hänen mielestään asiassa syntyi syrjintäolettama sukupuolen takia.
Puolustusvoimat kiisti syyllistyneensä tasa-arvolain vastaiseen syrjintään. Helsingin käräjäoikeuden mielestä valtion piti kuitenkin todistaa, ettei valintaa tehty sukupuolen perusteella.
Naiselle tuli vain lasku oikeuskuluista
Esitetyn todistelun perusteella oikeus katsoi, että puolustusvoimat oli selvittänyt hakijoiden ansiot tarkkaan ja harkinnut valintaa perusteellisesti. Hakijoita oli vertailtu muun muassa haastattelun, aineistotehtävien ja psykologisten testien avulla.
Oikeuden mielestä hakijoiden journalistisessa työkokemuksessa ei ollut suurta eroa. Naisen kokemus oli pidempi, ja hän oli toiminut muun muassa taittavana toimittajana mutta kirjoittanut viime vuosina vähän.
Mies sen sijaan oli avustanut eri lehtiä mutta toiminut myös pikkulehden päätoimittajana. Hänen ideansa Ruotuväen kehittämiseksi olivat työnantajan mieleen, ja vaakakupissa painoi myös hänen vuoden mittainen työkokemuksensa valtionhallinnosta.
Oikeuden mukaan työnantajalla oli oikeus painottaa hakijoiden ansioita työtehtävän edellyttämällä tavalla. Se hyväksyi puolustusvoimien valintaperusteet ja katsoi, ettei sukupuoli vaikuttanut valintaan. Asian riitauttanut tuomittiin korvaamaan 1 000 euroa valtion oikeudenkäyntikuluja.