Ryhmäkanteesta kiistellään Ruotsissa edelleen, vaikka laki on ollut voimassa kohta viisi vuotta. Kesäkuussa oikeusministeriö asetti selvitysasiamiehen tutkimaan lain vaikutuksia muun muassa yritysten käyttäytymiseen. Selvitysmies voi antaa lakiin myös parannusehdotuksia.
-- Ruotsissa pelättiin, millaisia vaikutuksia lainsäädännöllä on pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Sen takia selvitys haluttiin toteuttaa varsin nopealla aikataululla. Nyt voi jo kuitenkin sanoa, etteivät vaikutukset ole kovin merkittävät. Ryhmäkanteita on yleensä lähdetty ajamaan valtiota tai suurempia yrityksiä vastaan, kertoo lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen oikeusministeriöstä.
Ryhmäkannelaki astui Ruotsissa voimaan vuoden 2003 alussa. Sen jälkeen kanteita on pantu vireille yhdeksän. Yhdessäkään tapauksessa ei ole vielä annettu tuomiota. Osaa tapauksista ei otettu ollenkaan käsittelyyn, osassa on päädytty sovitteluun ja joissakin odotetaan vielä ratkaisua. Ryhmät ovat olleet varsin suuria, muutamasta kymmenestä useisiin tuhansiin jäseniin.
Esimerkiksi Upplands Väsbyn asukkaiden nostamassa tuoreessa kanteessa ilmailulaitosta vastaan noin 6 000 henkilöä vaatii korvausta lentojen aiheuttamasta melusta.
Leppänen ennustaa, ettei Suomessa tulla nostamaan edes yhtä kannetta vuodessa. Suomen malli on varsin erilainen ruotsalaiseen verrattuna. Suurimmat erot ovat lain soveltamisalassa ja kantajassa. Ruotsissa soveltamisala on yleinen, Suomessa lakia sovelletaan ainoastaan kuluttaja-asioissa. Suomessa kanteen voi nosta ainoastaan kuluttaja-asiamies. Ruotsissa kantajaa ei ole rajoitettu, vaan yksityinenkin henkilö voi nostaa ryhmäkanteen.