Helsinki Kännykkä, auto ja pullea hampurilainen välkkyvät kartalla Euroopan Unionin maiden päällä. Siellä ovat unelmat. Itäpuolella säteilee korkeintaan ydinvoimalaitos.
Maastamuuttoa tai pakoa harkitsevan mielessä vastakkain ovat köyhät ja kankeat sekä rikkaat ja antoisat valtiot.
Ruotsin valtakunnanteatteri Riksteatern käänsi Vilhelm Mobergin siirtolaiseepoksen näkökulman maastamuutosta maahanmuuttoon ja siirsi sen nykyaikaan.
Uustulkinta Mobergin klassikkoromaanista seuraa, miten käy tämän päivän Karl Oskarille ja Kristinalle, jotka pyrkivät Sveamamman syliin Iranista, Balkanilta ja Afrikasta. Esityksessä he köröttelevät Euroopan halki kuorma-auton lavalla.
Ruotsi - ja Suomi - kangastavat tulijoille vastaavana satumaana kuin valtameren takainen valkoisen riisin ja sokeriruokojen Pohjois-Amerikka Pohjolasta sinne pyrkineille 1800-luvun siirtolaisille.
Teheranissa syntyneen ruotsalaisohjaajan Farnaz Arbabin tulkinta säilyttää Mobergin romaanisarjan hengen. Mutta esitys pyrkii myös provosoimaan. Se katsoo Ruotsia turvapaikkaa anovan ja päätöstä pitkään odottavan yksilön silmin.
Riksteaternin esitys Utvandrarna (Maastamuuttajat) vierailee tänään Oulun kaupunginteatterissa.
Pois omasta maasta
Arbabi rinnastaa Mobergin romaanin smoolantilaiset pienviljelijät sekä suljetuissa konteissa, ylilastatuissa veneissä ja lentokoneen lastiruumassa länteen yrittävät turvapaikanhakijat.
Esitys muistuttaa, että pakolaiset eivät ole vain matkalla johonkin - he ovat lähdössä jostakin pois.
"Tämän päivän Karl Oskarit ja Kristinat lähtevät köyhyyttä, kurjuutta, julmuuksia, kidutusta ja sotaa pakoon vapaaseen, demokraattiseen ja rikkaaseen maahan. Tähän uuteen pohjoiseen maahan he eivät kuitenkaan oikein mahdu. Yhteiskunta torjuu heidät roistoina, jotka haluavat vain käyttää ruotsalaista hyvinvointivaltiota ja sen antimia hyväkseen", toteaa ohjaaja.
"Arbabin tulkinta on nostanut Ruotsissa debatin maan muukalaisystävällisyydestä", kertoo Riksteaternin toimitusjohtaja Birgitta Englin.
Riksteaternin tulkinnassa Mobergin henkilöt nähdään elämänsä sankareina, ei niinkään uudisraivaajina. Vaikeuksista huolimatta he pyrkivät ja osa heistä myös pystyy rakentamaan elämän uudessa maassa.
Farnaz Arbabi sai ohjauksistaan Utvandrarna ja Invasion! viime vuonna Ruotsin teatterikriitikkojen ja Expressenin teatteripalkinnot. Hänet valittiin myös vuoden teatteripersoonaksi. Perusteena oli, että Arbabi tuo näyttämölle ajankohtaisia kysymyksiä kielestä, johonkin kuulumisesta ja identiteetistä.
Teinkö oikein vai väärin
Näyttelijöille Utvandrarna on ollut tärkeä ja monelle omakohtaisena koettu kokemus. Enemmistö esittäjistä on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia ja teatterin ammattilaisia Iranista, Serbiasta, Bosniasta, Venäjältä ja Ukrainasta.
Näyttelijä Johannes Wanselow kuvaa produktiota henkilökohtaiseksi matkaksi. Esityksen rohkaisemana hän päätti etsiä Iraniin palanneen isänsä.
"Isä on hakenut Ruotsista turvapaikkaa kuusi kertaa", Wanselow kertoo.
Teheranin kaupunginteatterin johtajana toiminut ja Karl Oskarin isää esittävä Ali-Reza Modjallal sanoo, että näytelmä puhuu aivan kuin hänen ongelmistaan.
"Olen itkenyt kulissien takana. Mietin usein, olenko tehnyt oikein lasteni ja lastenlasteni kannalta. Kuka heistä huolehtii uudessa kulttuuriympäristössä, kun sukuyhteys on katkennut."
Voisiko Maastamuuttajat ottaa ohjelmistoon Teheranissa?
"Näytelmä olisi Iranissa hyvin ajankohtainen, sillä maastamuutto on suuri ongelma. Noin viisi miljoona ihmistä on jo lähtenyt vallankumouksen jälkeen, ja vielä monet ovat valmiit lähtemään: myymään kaiken omistamansa ja maksamaan siitä että pääsevät minne tahansa: Japaniin, Yhdysvaltoihin, Skandinaviaan, Australiaan."
Riksteaternin ja Regionteatern Blekinge Kronobergin esitys Utvandrarna Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä tänään kello 19. Suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys.