Viimeisetkin ruotsalaiset vapautuivat vuoden vaihtuessa kuntavankilasta, jollaisen olemassaolosta Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve maanantaina lääkäripäivillä arvosteli suomalaista terveydenhoitojärjestelmää. Nyt kaikkien Ruotsin kuntien asukkaat voivat hakeutua hoitoon siihen kuntaan ja hoitolaitokseen, johon haluavat.
Ruotsissa on ollut jo puolitoista vuotta voimassa kuntayhtymien suositus, jonka mukaan potilailla tulee olla täysi vapaus valita hoitopaikkansa. Jos potilaalla on lähete, hoidon voi teettää missä tahansa päin Ruotsia. Hoidon maksaa potilaan oma kuntayhtymä. Potilas maksaa vain matkakustannukset.
Neljä pohjoisinta kuntayhtymää tuli mukaan järjestelmään vasta tämän vuoden alusta. Pohjoisessa viivyteltiin, koska pelättiin, että rahat loppuvat alkuunsa, kun potilaita joudutaan maksamaan hoitoon etelän sairaaloihin. Samaa pelätään edelleen.
Vapaa hoitoon hakeutuminen tarkoittaa käytännössä lähinnä kahta asiaa. Potilas voi sairastuttuaan käydä niin sanotussa avoimessa hoidossa eli sairaanhoitajan, yleislääkärin tai erikoislääkärin vastaanotolla siinä kunnassa, jossa sattuu syystä tai toisesta oleskelemaan.
Toisaalta hän voi teettää isomman operaation itse valitsemassaan sairaalassa, vaikka lähetteen olisi antanut oman kunnan lääkäri. Potilas voi valintansa mukaan teettää operaatiot niin kunnallisessa kuin yksityisessäkin sairaalassa.
Kokemukset avoimen hoidon vapaudesta ovat myönteisiä, kertoo apulaisosastopäällikkö Roger Molin Ruotsin kuntayhtymien liitosta. Mahdollisuutta käytetään Molinin mukaan melko vähän, mutta tarvettakin on toisaalta vähän ja järjestelmä toimii.
Sen sijaan järjestelmän toinen puoli, isompien operaatioiden teettäminen muualla kuin kotikunnassa, on Molinin mukaan kiistanalaisempi. Tausta-ajatuksena on, että joillekin potilaille ehkä sopii paremmin hoito muualla kuin kotikunnassa. Esimerkiksi vanhuksilla saattaa olla omaisia muualla Ruotsissa, jolloin olisi luontevaa mennä vaikkapa leikkaukseen lähelle omaisia.
"Ihmiset ovat hakeutuneet hoitoon muualle kuin kotiseudulleen, koska on ajateltu, että odotusajat ovat pidempiä asuinpaikkakunnalla. Tämä ei kuitenkaan aina ole toiminut aivan täydellisesti. Ihmisillä esimerkiksi ei ole aina tietoa tästä mahdollisuudesta."
Ihmisiä on yritetty valistaa mahdollisuudesta, ja yhä useampi matkustaa muualle hoitoon.
Valinnanvapauden vaikutuksista jonotusaikoihin Molin ei kuitenkaan uskalla tehdä johtopäätöksiä.
"Jonotustilastoissa ei ole havaittu käännettä, joka voitaisiin yhdistää tähän uudistukseen."
Uudistuksen päätarkoitus ei Molinin mukaan ole ollutkaan suoranaisesti lyhentää jonotusaikoja, vaan parantaa potilaiden asemaa lisäämällä näiden valinnanvapautta. Uudistuksen on ajateltu myös parantavan hoitojärjestelmän tehokkuutta.