Ruotsin vaalijärjestelmä vaikuttaa sekavalta suomalaiseen verrattuna. Listavaalin lisäksi käytössä on äänikynnys ja tasauspaikkoja.
Eniten ihmetystä herättää kuitenkin ennakkoäänten hidas laskenta. Ennakkoäänet voivat tasaväkisessä tilanteessa keikauttaa vaali-illan tuloksen. Juuri tällaiseen pattitilanteeseen jäätiin nyt kun porvariallianssi jännitti kolmea viimeistä paikkaa. Enemmistö jäi lopulta kahden paikan päähän. Valitusten takia lopullinen tulos vahvistetaan ehkä vasta marraskuussa.
Suomessa äänestystulos henkilövalintoineen saadaan valmiiksi vaali-illan kuluessa. Ennakkoäänet lasketaan valmiiksi niin, että ne voidaan julkistaa heti kun vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet. Vaalitulos saadaan yötä myöten nettiin, ja aamun sanomalehdistä voi lukea tulokset täydellisinä puoluekannatuksen ja henkilövalintojen osalta.
Ruotsissa parlamenttivaalit ovat ennen muuta puolueiden välinen mittelö, kun Suomessa korostuu henkilövaali. Ruotsissa on käytössä lista- ja henkilövaalin sekajärjestelmä. Puolueet asettavat ehdokkaat listalla halumaansa järjestykseen. Listan alkupäähän päässeillä on parhaat mahdollisuudet tulla valituiksi. Nykyään voi myös ruksata haluamansa henkilön, mutta järjestys listalla on yhä tärkeä.
Suomessa on käytössä välitön vaali, jossa äänestetään suoraan henkilöä, joka yleensä on jonkin puolueen ehdokas.
Vaalijärjestelmän toimivuus on puhuttanut Ruotsissa. Arvostelusta huolimatta järjestelmä tarjoaa parlamentarismille riemuvoiton, sillä peräti 84,6 prosenttia ruotsalaisista käytti äänioikeuttaan. Aktiivisuutta nostanee myös se, että samalla käytiin kunnallis- ja maakäräjävaalit. Suomessa vain 67,9 prosenttia äänesti eduskuntavaaleissa.