Kaleva on julkaissut kuusiosaisen juttusarjan muslimiyhteisöistä keskeisissä Länsi-Euroopan maissa. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kalevassa 13., 17., 19., 21. ja 27 elokuuta.
Tukholma Mustafa Ali poimii leipälapiollaan uunista paistamaansa leipää tukholmalaisessa Almadiah-pizzeriassa, joka vuokraa tilansa paikallisen moskeijan alakerrasta Söderin kaupunginosassa.
"Meillä on täällä erinomainen maine. Ääriliikkeiden edustajat eivät täällä majaile", Mustafa Ali sanoo. Nabil Abidi, pizzerian omistaja ja Alin työnantaja, nyökkää.
"Olen pyörittänyt ravintolaani täällä neljä vuotta. En ole mainostanut tätä. Silti meillä on täyttä lounashetkestä iltaan asti. Varsinkin ruotsalaisperheet ovat löytäneet pizzerian ja havainneet sen rauhalliseksi keitaaksi keskellä Söderin vilinää."
Abidi muistuttaa, kuinka hänen pizzeriansa oli myös ensimmäinen savuton ravintola Tukholmassa. Ja alkoholia, ei edes ykkösolutta tarjoilla. Siinä suhteessa ja muussa ruokalistamenettelyssä noudatetaan islamin sääntöjä.
"Mutta kaikki ovat samanarvoisia täällä", Abidi naurahtaa.
"Ääriaineksia
mukana kaikessa"
Söderin Moskeijassa imaamina toimiva Mahmud Khalfi, joka on muuttanut Ruotsiin Tunisiasta parikymmentä vuotta sitten, ei sano voivansa kumota sitä, etteikö islamilaisia ääriaineksia olisi mahdollisesti liikkunut myös Tukholman Söderin moskeijan piirissä.
"Ääriaineksiahan elää kaikkien uskontojen yhteydessä, yhtä lailla kuin kaikkien poliittistenkin suuntausten kehyksissä", imaami sanoo. Hän haluaa katsoa tilannetta objektiivisesti, tasapuolisesti.
"Mutta sen, että Ruotsia kohtaan ilmenisi maassa asuvien muslimien puolelta jotain uhkaa, en voi milloinkaan ajatella olevan mahdollista", imaami sanoo.
"Yritämme koko ajan omassa organisaatiossamme eri tavoin taistella äärinäkemyksiä vastaan. Saarnaamme suvaitsevaisuutta, puhumme yhteistyön puolesta. Tavoitteenamme on kasvattaa Ruotsiin hyviä kansalaisia", hän tiivistää.
Imaami muistuttaa moskeijansa islamin opetuksen lähtökohtana olevan, miten muslimista voidaan kasvattaa hyvä muslimi valtiossa, jota ei voi kutsua islamilaiseksi.
"Lähtökohtamme, näkökulmamme on koko ajan uskonnollinen", imaami muistuttaa. Hän korostaa, että muslimin Ruotsissa on kunnioitettava maan lakeja. "Kukin maa on hallittavissa sekulaarilla, maallistuneella tavalla. Se ei kuitenkaan estä meitä viemästä eteen päin omaa sanomaamme", hän sanoo. Perustuslaki Ruotsissa määrää esimerkiksi uskonnonvapaudesta.
"Ääriainesten suvaitsemattomalla pahalla ei ole myöskään islamin kanssa mitään yhteistä. Jos ääriainekset syyllistyvät Ruotsin lakien rikkomiseen, he rikkovat samalla islaminuskoa ja sen perinteitä vastaan", imaami sanoo. Provokaatiot, arvostelu, viha ja kosto eivät hänen mukaansa kuulu islaminuskoon.
Vain 11. syyskuuta
aiheutti paineita
Khalfi sanoo joutuneensa ruotsalaisten kysymysten ristituleen vain kerran - syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Sen jälkeen maailmassa sattuneet terrori-iskut ovat suhteessa Ruotsin muslimeihin aktivoineet lähinnä vain joukkoviestinten toimittajia. Näin kävi muun muassa Lontoon kesän pommi-iskujen yhteydessä.
"Itse asiassa koemme, että ruotsalaisten mielestä muslimit ovat viime aikojen terrori-iskujen myötä joutuneet syyttömästi kärsimään rikollisten ääriainesten teoista", imaami sanoo. Hän arvostelee mediaa, jonka välittämä kuva ei aina ole ollut tasapuolista.
"Media etsii lähinnä vain poikkeuksia, ääriaineksiin kuuluvia henkilöitä, myös omasta muslimien joukostamme", imaami aprikoi. Lontoon kesän pommi-iskujen yhteydessä sen ruotsalaiset osoittivat suurinta levottomuutta. Näin kertoo muun muassa Britannian matkailutoimisto. Sen mukaan asia ei kuitenkaan ole mikään yllätys.
"Ruotsalainen on Lontoosta aina levottomin, sattuupa maailmalla mitä tahansa. Osaksi tämä selittynee sillä, että Lontoossa opiskelee nykyisin suuri joukko ruotsalaisnuoria, joiden turvallisuudesta vanhemmat ovat levottomia", Britannian valtiollisen matkailutoimiston hallituksen puheenjohtaja, lordi Colin Marshall on reaktioita selitellyt.
JUHANI ROIHA, TEKSTIT JA KUVA