Ruotsalaisten peruskoulujen kilpailu oppilaista on kovaa. Kovimmillaan se on Tukholman pohjoispuolella Upplands Väsbyssä, missä oppilaspaikkoja on puolet oppilaita enemmän.
45 prosenttia kunnan peruskouluista on niin sanottuja vapaakouluja. Vapaakoulut perustettiin, jotta vanhempien valinnanvapaus lisääntyisi.
"Kun vanhemmat valitsevat lasten koulun, he ovat enemmän kiinnostuneita koulusta ja sen tasosta. He eivät laita lapsia automaattisesti lähimpään kouluun, vaan hankkivat tietoa koulusta, tutkivat sen tuloksia ja tekevät tietoisen valinnan", Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Markku Peura väittää.
Vapaakoulujen rahoitus perustuu kuntien rahoitukseen, mutta niitä hallinnoi osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö.
Vapaakoulut ovat kuitenkin kansainvälisesti ainutlaatuisia, ja niiden tulokset ovat yleensä parempia kuin kunnallisten koulujen. Esimerkiksi matematiikan kokeessa 94 prosenttia huonoimmista koulusta oli kunnallisia, kuusi prosenttia vapaakouluja.
Vapaakouluja syytetään tulosten kaunistelusta. "Meillä ei ole siitä tietoa. Todistustasomme on sillä tasolla, että se pysyy lukiossa, olipa se hyvä tai huono. En usko, että vapaakouluilla on varaa antaa liian hyviä todistuksia. Sillä tavalla ei pärjää pitkällä aikavälillä", Markku Peura väittää.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!