Koko maan kattava terveydenhuollon tietoverkko on tuonut laatua ja kustannussäästöjä Ruotsin terveydenhuoltoon. Suomen telelääketieteen seuran puheenjohtaja Jarmo Reponen toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia naapurimaan kokemuksista mahdollisimman pian.
Ruotsissa maakunnat vastaavat terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tietoverkkohanke syntyi tavallaan sattumalta, kun seitsemän maakuntaa päätti ryhtyä rakentamaan terveydenhuollon laajakaistaverkkoa yhdessä.
Hankkeen nimeksi tuli Sjunet, ja se alkoi kiinnostaa myös muita maakuntia, kertoo kansliapäällikkö Mats Larsson Sjunetia hallinnoivasta ja kehittävästä Carelink-organisaatiosta. Hän esitteli asiaa Suomen telelääketieteen seuran ja Tekesin iWELL-hyvinvointiteknologiaohjelman seminaarissa.
Sjunet on erillisverkko, joten sen tietoturva on hyvä. Koska se kattaa kaikki maakunnat, terveydenhuollon digitaalista aineistoa on mahdollista siirtää koko Ruotsin alueella. Esimerkiksi sähköisten reseptien käyttö Ruotsissa on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta kahteenkymmeneen prosenttiin.
Mats Larssonin mukaan Sjunetista on ollut teknisten ja toiminnallisten hyötyjen lisäksi myös taloudellista hyötyä.
Ruotsista on jo rakennettu yhteyksiä muutamiin sairaaloihin Keski-Euroopassa. Suomessa keskusteluja yhteistyöstä on käyty Stakesin kanssa.
Ylilääkäri Jarmo Reponen arvioi, että Ruotsin esimerkin seuraaminen vaatisi Suomessa yhteistyötä, jossa hänen mukaansa aloitteellisia voisivat olla sairaanhoitopiirit. Jos ne pääsisivät keskenään sopimukseen yhteisestä verkosta, kunnat voisivat tulla mukaan sen jälkeen.
Reposen mukaan Suomessa jokainen terveydenhuollon toimija päättää tätä nykyä itsenäisesti verkkohankkeistaan. Tämän vuoksi terveydenhuoltomme on täynnä erilaisia tietoverkkoja, joiden välillä tiedonsiirto on vaikeaa ellei mahdotonta.