Nyt eletään Ruotsin irtomakeismarkkinoiden kulta-aikaa. Viime vuonna keskivertoruotsalainen osti kilon makeisia pääsiäispöytäänsä.
Näin siis Svenska Dagbladet -lehden mukaan. Tukholman keskustassa 30 vuotta makeiskauppiaana toiminut Börje Vesterlund ei kuitenkaan usko, että kilo välttämättä edes riittää.
Hän odottaa juuri uuden tilauksen saapumista.
--?Tulossa on 1,5 tonnia irtomakeisia eli voit vaan kuvitella millaisissa määrissä pääsiäisenä liikutaan. Tänään täytyy heti tilata uusi erä, Vesterlund sanoo.
--?Parin viime vuoden aikana myynti esimerkiksi ystävänpäivän ja pyhäinpäivän yhteydessä on vähentynyt. Pääsiäisestä ei ole tingitty. Se on sesongeista edelleen selkeä ykkönen -- selvästi jouluakin edellä.
Makeis- ja keksinvalmistajien yhdistyksen Caobiscon vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan Ruotsissa syödään enemmän sokeri- ja suklaamakeisia kuin missään muualla maailmassa.
Ruotsalaiset mutustelivat vuodessa 17 kiloa makeisia henkilöä kohden, 9 kiloa yli EU:n keskiarvon. Suomalaiset eivät tule kaukana perässä, mutta hävisivät maaottelun ainakin tässä tutkimuksessa 2,5 kilolla.
Edullista näperreltävää
Ruotsin makeiskulttuurille on etsitty myös selitystä. Toimittaja Thomas Hedlund ja pr-konsultti Andre Persson julkaisivat viime syksynä kirjan "Godis åt folket -- kuinka ruotsalaisista tuli sokerin orjia karamellikuninkaan valtakunnassa". Kirjan tarkoituksena oli herättää keskustelua tulevien sukupolvien sokerinkulutuksesta.
Syitä on kaiveltu jo vuosisadan takaa. Ruotsista tuli sokeriomavarainen 1900-luvun alussa. Tästä syystä makeiset ja muut herkut jäivät suhteellisen edullisiksi.
Ajan myötä makeiset löysivät tiensä rautatieasemien kioskeilta elokuvateattereihin. Ratkaiseva askel ruokakauppoihin tehtiin 1980-luvun puolivälissä.
Sokeria ei säästellä myöskään muussa ruotsalaisessa ruoassa. Tämän on karvaasti kokenut moni leipähyllyllä harhaileva suomalainen.
--?Ehkä meidän makeannälkämme on tekemisissä sen kanssa, että ruotsalainen ruoka on usein makeaa tai hapanta. Silli on makeaa, leipä on makeaa, jouluruoka on makeaa. Meillä ei ole vahvaa ruokakulttuuria makeisiin jälkiruokiin, kuten Ranskassa tai Italiassa. He tyydyttävät makeanhimoaan sitä kautta, Hedlund sanoi Svenska Dagbladetille.
Valistustyötä vanhemmille
Ylipainon lisääntymisestä tai hampaiden reikiintymisestä on vaikea syyttää pelkästään makeisten runsasta syöntiä, sillä vaikuttavia tekijöitä on useita. Ruotsin sosiaalihallituksen tuoreen raportin mukaan lasten ja nuorten hampaat ovat itse asiassa takavuosia paremmassa kunnossa.
"Makeisten maailmanmestaruus" ei kuitenkaan suoranaisesti riemastuta terveysalan päättäjiä. Ruotsin elintarvikeviraston, Livsmedelsverketin, suuren valtakunnallisen selvityksen (2003) mukaan lapset saivat lähes neljäsosan kaloreistaan makeisista, limsasta, snackseista ja leivonnaisista.
Hammaslääkäriliitto on pureutunut erityisesti ongelmaan Ruotsin opinahjoissa. Vuonna 2007 tehty selvitys näet paljasti, että neljässä kymmenestä koulusta myytiin limsaa, karkkia tai muuta makeaa.
Hammaslääkäriliiton puheenjohtajan Gunilla Klingbergin mukaan tilastot ruotsalaisten makeisten käytöstä eivät yllättäneet. --?Työtä tilanteen parantamiseksi tehdään koko ajan. Yritämme jakaa tietoa etenkin vanhemmille, päiväkodeille ja kouluille.
Tukholman Drotniggatanilla sijaitsevan Karamellaffärin Börje Vesterberg lappaa pussiin "Ruotsin parasta toffeeta".
Hyllyjensä suosituimpana klassikkona hän pitää kuitenkin banaanikarkkia.