Runsaalla 200 000 ruotsinsuomalaisella on äänioikeus Ruotsin Emu-vaaleissa. Enemmistö heistä äänestää Emua vastaan, arvioi vasemmistopuolueen toimitsija Matti Paananen.
Paananen, joka on Utajärveltä kotoisin, ei uskalla kuitenkin spekuloida sen tarkemmin kannatusluvuilla.
Äänestäjällä ei tarvitse olla Ruotsin kansalaisuutta, riittää, että hän on asunut kunnassaan kolme vuotta. Siksi ruotsinsuomalaisia äänestää nyt tavallista enemmän.
Suomenruotsalaisten parissa kannat Emuun jakautuvat suurin piirtein samoin kuin koko Ruotsin kantaväestöllä, sanoo Paananen.
Kesällä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton silloinen puheenjohtaja, sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustaja Paavo Vallius ajoi liiton kannaksi myönteistä suhtautumista Emuun. Liittovaltuusto kuitenkin äänesti liiton johdon kumoon ja Keskusliiton kanta on nyt puolueeton.
Liitossa on noin 18 000 jäsentä. Se ei ole poliittisesti sitoutunut, vaikka ottaakin joskus kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Siirtolaisten vaikutus vaaleihin merkittävä
Viime vaalien ovensuukyselyt osoittavat Paanasen mukaan, että suuri osa ruotsinsuomalaista kannattaa vasemmistopuoluetta ja sosiaalidemokraatteja. Vasemmistopuolueen kannatus on ruotsinsuomalaisten keskuudessa on jonkin verran suurempaa kuin koko kantaväestössä.
Sama tilanne on sosiaalidemokraateilla. Siksikin siirtolaisten osuus koko äänipotissa voi olla puoleen tai toiseen merkittävä.
Sosiaalidemokraattinen puolue kannattaa Emu-jäsenyyttä, vaikka puolueessa esiintyy myös vastakkainen kanta. Vasemmistopuolue taas vastustaa Emua.
Suurin osa demarien johdosta on Emu-myönteisiä ja puolueaktiivit ovat heille uskollisia. Vasemmistopuolueessa taas on enemmän puolueaktiiveja.
Porvaripuolueiden kannatus on suomalaisten parissa paljon vähäisempää kuin vasemmiston, koska ruotsinsuomalaisilla on tavallisesti työläistausta. Kuitenkin osa heistä on tietenkin epäpoliittisia.
Porvaripuolueita äänestävät monesti ihmiset,jotka ovat kannattaneet keskustaa Suomessa. Tällaisia ovat muun muassa Ruotsiin useita vuosikymmeniä sitten muuttaneet pienviljelijät.
Hekin kuitenkin saattavat äänestää Emua vastaan. Paananen muistuttaa, että Ruotsin keskustapuolue vastustaa Ruotsin Emu-jäsenyyttä.
Ääniä tulee suomalaisilta tietenkin myös kyllä-puolelle. He ovat Paanasen mukaan usein hyvinvoivia tai Suomesta vähän aikaa sitten muuttaneita.
Paanasen mukaan Suomesta Ruotsiin muuttaa vuosittain 3 000-5 000 ihmistä. Saman verran väkeä palaa Ruotsista Suomeen.
Siirtolaiset tuntevat Suomen tilanteen
Paananen väittää, että ruotsinsuomalaiset ovat saaneet oikean kuvan Suomen Emu-kokemuksista muun muassa television ja sukulaisten kautta.
Paananen toistaa vastustajien vanhoja mottoja. Suomen kasvu on hyödyttänyt vain osakkeenomistajia, tavalliselle ihmisille siitä ei ole ollut mitään hyötyä. Työttömyys on aivan eri luvuissa Ruotsissa kuin Suomessa.
Jos Ruotsi menettäisi korkoaseensa, työttömyys saattaisi lähteä nousuun Ruotsissakin. Ruotsinsuomalaiset tietävät tämän hyvin, Paananen antaa ymmärtää.
Suomalaisten politiikkojen vetoapu Ruotsin kyllä-puolelle on suututtanut osan ruotsinsuomalaisista. Täällä on käynyt pääministeri Matti Vanhanen, presidentti Tarjan Halonen on kehunut Emua ja onpa eduskunnan puhemies Paavo Lipponenkin käyttänyt puheenvuoron.
"Miltä suomalaisista olisi tuntunut, jos Ruotsista oli se kerrottu suomalaisille, miten näiden tulee järjestää suhteensa Neuvostoliittoon", Paananen kysyy.
Esko Seppänen sen sijaan oli sen sijaan Ruotsissa käydessään jättänyt ohjeet antamatta ja tyytynyt luottamaan ruotsinsuomalaisiin äänestäjiin.
Emu voi laskea
eläkettä
Paananen arvioi, että suomalaisperäiset työntekijäkeskusjärjestö LO:n jäsenet ovat kielteisiä eurolle toisin kuin LO:n liittojen johto.
Vastustuksella on myös käytännön syitä. Jos kruunu on vahva silloin, kun Ruotsi siirtyy euroon, Suomesta Ruotsiin maksettavat eläkkeet saattavat laskea jopa kymmenellä prosentilla.
Vasemmistopuolue ei halua, että päätösvalta Ruotsin koroista siirtyy Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin. Emun jäsenyys merkitsisi Paanasen mukaan myös demokratian häviötä.
Euro olisi myös yksi askel kohti Euroopan liittovaltiota. "Toista supervaltiota ei tarvita. Sen sijaan pitäisi korostaa YK:n asemaa", Paananen sanoo.
Anna Lindhin murhan vaikutuksesta äänestäjiin on esitetty kaksi vaihtoehtoa. Kyllä-puoli voi saada sympatiaääniä. Tai sitten käy juuri päinvastoin. Äänestäjät hakevat turvaa eivätkä halua muutoksia. Kruunu jäisi Ruotsin valuutaksi.
Molemmat vaihtoehdot koskevat myös suomalaisia, Matti Paananen toteaa.