Ruotsinkielisyys on näkynyt Oulussa korostetusti suurrikkaiden kauppiassukujen äänessä. Kun äänestys 1800-luvulla määräytyi äyrimäärän mukaan, muutamien mahtavien ruotsinkielisten kauppiaiden ääni näkyi kaupunginhallinnossa", sanoo historioitsija Markus H. Korhonen Oulussa.
"Ruotsinkieliset suurpääomapiirit kyllä rulettivat Oulussa sata vuotta sitten. Niiden joukossa oli kuitenkin muutamia, jotka olivat suomenkielisyyden kannalta erittäin fiksuja ihmisiä", Korhonen kertoo.
Hän tietää, että Oulun kaupungin historiassa ruotsinkielisten määrä ei noussut missään vaiheessa yli kahdeksan prosentin: enimmillään ruotsinkielisiä oli 1 100 vuosikymmeninä 1880--1990.
"Tällä hetkellä Oulussa on ruotsinkielisiä yhteensä noin 300, heistä lapsia on noin 40--50. He ovat tulleet Ouluun eri puolita Suomea, joku harva myös Ruotsista. Nykyisin moni meidän ylioppilaistamme lähtee ulkomaille", sanoo Ruotsalaisen koulun lehtori Carl-Erik Silvander Oulussa.
1800-luvun lopun Oulussa talouselämän pääpainotukset olivat muutaman harvan vahvasti ruotsinkielisen käsissä, mikä lisäsi ruotsinkielisiin kohdistuvaa herravihaa.
Meillä tehdään valitettavan usein vankka kärjistys suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset. Muutamien suurkauppiaiden voimakas vyörytys näkyy historiankirjoissa omistuksen keskittymisenä tiettyjen ruotsinkielisten kauppiassukujen käsiin.
1800-luvun alussa ja sitä aiemmin viralliset koulut olivat ruotsinkielisiä. Rinnalle alkoi tulla vaatimattomia, mutta kulttuurisesti ajatellen merkittäviä naisten pitämiä yksityiskouluja: perusopetusta sai myös tavallinen väestö.
"Upein on mielestäni Carin Wettersten, hän oli samalla Suomen ainoa naissuutari, joka opetti sekä ruotsiksi että suomeksi omassa pikku yksityiskoulussaan Oulussa. Yleensä muistetaan Sara Wacklin, mutta täällä on ollut kansanparista kumpuavaa valistustyötä."