Suomenruotsalaiset elävät vauraammin kuin suomenkieliset maanmiehensä. Asia saa vahvistusta tutkimuksesta, jossa vertailtiin suomenkielisten ja ruotsinkielisten tuloja, varallisuutta ja asuinomistuksia suomenruotsalaisella seudulla.
Tutkimuksen tekijä, yliassistentti Jan Saarela Åbo Akademin Vaasan yksiköstä löysi osittain vahvistusta ennakkoluuloille rikkaista suomenruotsalaisista ja "pappa betalar" -vitseille (isä maksaa).
Suomenruotsalaisten nettovarallisuus oli miehillä keskimäärin 15 000 ja naisilla 3 000 euroa suurempi kuin suomenkielisillä. Saarelan mukaan kaksi kolmannesta miesten erosta voi johtua asuinpaikasta, maantieteellisestä alkuperästä ja iästä. Miesten ja naisten suurta eroa taas selittää se, että varallisuus on usein maaomaisuutta.
Varallisuusero näkyy koko suomenruotsalaisella seudulla Turun kaupunkia lukuunottamatta. Suuria erot ovat Pohjanmaalla, missä asuu paljon varakkaita suomenruotsalaisia. Saarelan mukaan Pohjanmaalla eroihin todennäköisesti vaikuttaa juuri maaomaisuus.
Saarelan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että juurillaan pysyminen ja omistaminen liittyvät toisiinsa. Yli 80 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä asukkaista asuu edelleen samassa maakunnassa, jossa syntyivätkin, kun suomenkielisistä puolet on vaihtanut asuinseutua.
Jos ruotsinkielisillä onkin enemmän omistusta, he eivät ansaitse keskimäärin enemmän kuin suomenkieliset. Pääkaupunkiseutu on tässä poikkeus. Siellä ruotsinkieliset miehet saavat 17 prosenttia parempaa palkkaa kuin suomenkieliset. Eroa selittänee koulutus ja ikä, ehkä myös kielitaito ja sosiaalinen verkosto.
Suomenruotsalaiset elävät pitempään ja terveempinä kuin suomenkieliset. Saarela halusi selvittää, johtuuko tämä siitä, että ruotsinkielisillä on enemmän rahaa. Saarelan mukaan niin voi olla, mutta vaikea on kuitenkin väittää, että raha tekee onnelliseksi. Sen sijaan rahan puute voi kyllä tehdä elämisen kurjaksi.