Ruotsin hallitus näytti torstaina vihreää valoa ydinvoiman rakentamiselle. Näin porvarillinen hallitus teki irtiottoa lähes 30 vuoden takaisen kansanäänestyksen kantaan luopua asteittain ydinvoimasta.
Hallituksen jättämän energia- ja ympäristöpoliittisen esityksen mukaan uutta ydinvoimaa voidaan rakentaa nykyisten reaktorien tilalle niiden tultua käyttöikänsä päähän. Uusia reaktoreita ei kuitenkaan rakennettaisi kymmentä enempää. Esityksen odotetaan menevän läpi myös valtiopäivillä.
Kansanpuolueen puheenjohtaja Jan Björklund myönsi Suomen esimerkin painaneen.
– Pohjimmiltaan muutokseen ovat vaikuttaneet ympäristökysymykset. Suomen päätös on myös vaikuttanut mielipiteisiin. Suomi on osoittanut, että ydinvoima voi toimia ratkaisuna, Björklund sanoi STT:lle.
Vaikka kanta ydinvoimaan muuttuu, hallitus haluaa kuitenkin samaan hengenvetoon vähentää riippuvuuttaan vesi- ja ydinvoimasta. Uudistuvien energianlähteiden halutaan nousevan energiapolitiikan kolmanneksi tukipilariksi. Hallitus aikoo muun muassa investoida tuulivoimaan ja korottaa myös päästöveroja.
Pari kääntynyttä kelkkaa
Neljän hallituspuolueen kompromissiratkaisu vaati huomattavaa vastaantuloa kristillisdemokraateilta ja keskustapuolueelta, jotka molemmat käänsivät kelkkaansa ydinvoima-asioissa viikon aikana.
– En edelleenkään pidä ydinvoimasta. Olen kuitenkin oppinut elämään sen tosiasian kanssa, että ydinvoima on osa energiatuotantoamme, keskustapuolueen puheenjohtaja Maud Olofsson sanoi.
Päätös on hallituspuolueilta myös tiukka haaste ydinvoimaan kielteisemmin suhtautuvalle oppositiolle, joka on ollut varsin hajallaan energia- ja ympäristöpolitiikan suhteen. Hallituspuolueet toivoivat esitykselleen laajempaa tukea ja vierittivät palloa varsinkin sosialidemokraateille.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mona Sahlin tuomitsi hallituksen esityksen ala-arvoiseksi kompromissiksi. Ympäristöpuolueen Peter Erikssonin mukaan päätös lyö jalat alta investoinneilta uusiutuvaan energiaan.
Vaikka ydinvoima nousi pääpuheenaiheeksi, myös hallituksen ympäristöpoliittiset visiot ovat mittavia. Tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.