Ruotsin Pohjola-Nordenin puheenjohtajan Bengt Göranssonin mielestä vain vapaaehtoinen ruotsin kielen opetus Suomessa olisi vakava uhka pohjoismaiselle yhteistyölle. Göransson sanoi Pohjoiskalottikonferenssissa perjantaina, että suomalaisten panosta kaivataan kipeästi pohjoismaisissa yhteisissä hankkeissa.
Niin sanottu pakkoruotsi ei hänen mielestään hyödytä jokaista, mutta suomalaisten kielitaidon heikentyminen toisi uuden rakenteellisen ongelman. "Toisaalta meillä Ruotsissa pitäisi opiskella enemmän suomea", Göransson kertoi.
Koska norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset tulevat keskenään toimeen omilla äidinkielillään, suomalaiset jäisivät Göranssonin mielestä ulkopuoliseksi Pohjoismaaksi ilman hyvää ruotsin osaamista. Muiden on vaikeampi opiskella suomea kuin suomalaisten ruotsia.
Muutoin Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden yhteistyö on Göranssonin mukaan lisääntynyt selvästi sitten Neuvostoliiton hajoamisen.
Yhteisiä tankkeja,
mutta ei koulua
Torniolainen kouluneuvos Yrjö Alamäki totesi kuitenkin, että pohjoismaisen yhteistyön on sanottu näyttävän paremmalta kuin se oikeasti on. "Yhteisiä tankkeja voidaan kyllä hankkia mutta yhteisiä kuntayhtymiä ei kouluja varten voida perustaa", Alamäki valitteli.
Entisenä Ruotsin opetusministerinä Bengt Göransson tunsi ongelman hyvin ja myönsi, että siinä on perää. "Lainsäädännölliset esteet eivät kuitenkaan olisi liian suuria maiden välillä", Göransson vakuutti.
Hänen mielestään usein on vaikea saada näihin erikoiskouluihin riittävästi oppilaita. "Kouluun ei voi laittaa sellaisia, jotka eivät halua sinne", Göransson sanoi.
Pohjoiskalottikonferenssin varsinaisena teemana on kulttuurin ja ympäristön merkitys aluekehitykselle. Suomen Lapissa teemaa pohjustettiin hyvin keväällä, kun Pohjola-Norden lähetti kyselyn 70 ihmiselle ympäri lääniä.
Kouluneuvos Yrjö Alamäen mukaan eteläisen ja pohjoisen Lapin erot tulivat selvimmin esille, kun piti miettiä vaatimuksia hyvälle elinympäristölle. Tiiviimmin asutussa etelässä siksi todettiin muun muassa puhdas ilma ja vesi. Harvan pohjoisen asukkaiden mielestä hyvä elinympäristö muodostui kuitenkin hyvistä palveluista.
Pohjoisessa ihmiset kaipasivat työtä: etelän suuria yrityksiä ja vanhan ajan osuustoimintaa. Vastaajat toivoivat pohjoiseen myös aktiivisesti yrittäviä maahanmuuttajia.
Yrjö Alamäki totesi, että kyselyn perusteella poismuuton vietti voi tulla nuoriin vanhempien ja opettajien asenteiden kautta. Aluepoliittiset toimet saattavat Alamäen mukaan tähdätä vain taloudelliseen tehokkuuteen.
"Jos Kalotti tyhjennetään, jonkun pitäisi tulla kertomaan, miksi. Tuleeko liian kalliiksi", Alamäki kysyi. Yksi kyselyyn vastaaja oli pukenut asian runolliseen muotoon: "Kun kaivot tyhjennetään, tulisi näyttää elävälle lähteelle vievä polku."
Pohjoiskalottikonferenssi jatkuu Luulajassa sunnuntaihin saakka. Konferenssiin osallistuu toistasataa edustajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.