Jos Ruotsissa pidettäisiin vaalit tänään, porvarillinen hallitus ei säilyisi vallassa! Näin kertovat kaikki tutkimukset syksyn vaalien jälkeen. Niissä sosiaalidemokraatit joutuivat jättämään hallituksen saatuaan huonoimman vaalituloksen sitten vuoden 1920.
Laiha lohtu raadellulle puolueelle, joka on vailla toimintakykyistä johtoa ja jolle uutta johtajaa ei ole näkyvissä.
Annus horribilis, kauhea vuosi sosiaalidemokratialle, luonnehtii johtava demarilehti NSD (Norrländska socialdemokraten) skandaalien sävyttämää vuotta 2006. Viimeksi puolueen nuoriso-osaston johtaja tuomittiin rattijuoppoudesta. Britannian kuningatar Elisabet II käytti tuota latinankielistä ilmausta vuodesta 1992 skandaalien, avioerojen ja muun kuningasperhettä kohdanneen kurjuuden jälkeen.
Valokeila suuntautuu milloin mihinkin demariehdokkaaseen ilman että mitään todellista syttymistä tapahtuisi. Uusi puoluejohtaja valitaan maaliskuussa, ja siihen mennessä useampi esillä ollut henkilö ehtii kieltäytyä johtajuudesta. Puolueen unelmaehdokas, EU-komissaari Margot Wallström on jo tehnyt niin.
Muut vanhan demarihallituksen jäsenet käyvät kampanjoitaan vastustamalla hallitusliittoutuman budjettiesityksiä, joita he luonnehtivat rikotuiksi lupauksiksi. Kysymys on kuitenkin vain nopeasti ohimenevistä esiintuloista, joilla tuskin on mitään suurempaa vaikutusta.
Uuden puoluejohtajan etsintä on tähän saakka ollut tuloksetonta ja kömpelöä, jopa siinä määrin, että pääministeri, kokoomusjohtaja Fredrik Reinfeldt puuttui radiohaastattelussa peliin ja vihjaisi, että johtajaksi "tulee Mona Sahlin". On epätavallista, että puoluejohtaja esittää julkisesti mielipiteitä muiden puolueiden johtajista. Reinfeldt sanoi kunnioittavansa Sahlinia suuresti.
Mona Sahlin oli Ingvar Carlssonin ehdokas puheenjohtajaksi, kun viimeksi mainittu vuonna 1996 jätti kyseiset tehtävät.
Yleisön silmissä Sahlin putosi pelistä Toblerone-jupakaksi nimetyn pikkuhölmöyden takia. Hän oli ostanut suklaata hallituksen luottokortilla. Todellinen syy oli se, että mahtava ammattiliitto LO vastusti häntä. Tämän jälkeen Sahlin on pärjännyt hyvin eri ministerintehtävissä Perssonin alaisuudessa ja hänellä on tiettyä tukea puolueen piirissä, ellei Reinfeldtin syleily nyt romuta sitä.
Uuden vuoden jälkeen alkava sopimuskierros saattaa muodostua tässä suhteessa monella tavoin ratkaisevaksi. LO on jo antanut ymmärtää turvautuvansa koviin otteisiin hallitusta vastaan. Tässä kamppailussa esille saa nousta toinen toive-ehdokas, LO-pomo Wanja Lundby-Wedin.
Vaalien jälkeen pääministeri ja puoluejohtaja Göran Perssonista tuli kansanedustaja Stjärnhovista, joka on herraskartanoistaan kuulu kunta Södermanlandin läänissä. Sieltä, muutaman tunnin ajomatkan päästä Tukholmasta hän oli jo hyvissä ajoin ennen vaalitappiota hankkinut itselleen kartanon, joka vaatimattomasta Torppa-nimestään huolimatta sai demariäänestäjät raivostumaan.
Toimittuaan kymmenen vuotta menestyksekkäästi Ruotsin suurimman puolueen puheenjohtajana Persson teki poliittisen mahalaskun. Monet hänen ministereistään ovat eri esiintymisissään sälyttäneet syyn tappiosta pelkästään hänen niskoilleen esimerkiksi siksi, että hän vähätteli työttömyysongelmaa.
Persson itse istuu Torpalla juuri lonkkaleikkauksen läpikäyneenä ja keskittyy muutaman viikon kuluttua edessä olevaan viimeiseen valtiopäiväpuheeseensa puoluejohtajana. Haave menosta omaan metsään moottorisahan kanssa ja lehmien lypsämisestä saa odottaa. Hänen nykyiseen huonoon fyysiseen kuntoonsa nähden poikavuosien unelma pappeudesta voisikin olla soveliaampi.
kaa.eneberg@comhem.se