Pääkirjoitus

Ruotsin sokki tuntuu meil­lä­kin

Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen yhteistyö ei edennyt Sälenissä. Ruotsi vakuuttaa, että suuret ratkaisut tehdään yhtä jalkaa.

Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittinen yhteistyö ei edennyt Sälenissä. Ruotsi vakuuttaa, että suuret ratkaisut tehdään yhtä jalkaa. Sen varaan ei kannata tuudittautua.

Ruotsalaiset ovat viime päivinä saaneet lisää sokkihoitoa siitä, mitä merkitsee, kun maan asevoimien kyky puolustaa maataan on heikentynyt. Expressen-lehti paljasti Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuspoliittisen konferenssin alla, että Venäjän viimekeväinen ilmaloukkaus oli osa Ruotsiin suunniteltua ydinaseiskuharjoitusta. Vain muutamaa kuukautta ennen venäläisten harjoitusta Ruotsin puolustusvoimien komentaja oli paljastanut, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan hyökkäystä vastaan vain viikon ajan. Karu tosiasia on, että Ruotsilla ei ole uskottavaa alueellista puolustusta.

Ruotsalaiset ovat puolustuspolitiikassaan tähän asti voineet lähteä siitä, että maa saisi hädän hetkellä ulkopuolista apua. Tilanne on muuttunut. Natoon kuuluva Norja on jo ilmoittanut, ettei sillä olisi kriisitilanteessa kykyä avustaa Ruotsia. Naton tanskalainen pääsihteeri on korostanut, että Naton turvatakuut koskevat vain jäsenmaita.

Liittoutumattoman maan monenkeskinen yhteistyö ei takaa sotilaallista turvaa. EU:n Lissabonin sopimuksen turvalauseke ei velvoita mihinkään. Ruotsin solidaarisuuslinjaus toimia tarvittaessa, jos johonkin Pohjoismaahan tai EU-maahan hyökätään, on vastavuoroisuuden suhteen hataralla pohjalla.

Ruotsi on tilanteessa, jossa nopea ja merkittävä muutos puolustuspolitiikassa on mahdollinen, jopa välttämätön. Varsinkin, kun yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen on osoittautumassa suureksi virheeksi.

Ruotsin puolustuksen tila ja ratkaisut vaikuttavat Suomeen. Ruotsin puolustuksen murentuminen on huolestuttava ilmiö, sillä maailmanhistoria ei tunne tapausta, jossa sotilaallinen tyhjiö ei olisi täyttynyt. Tämä kasvattaa paineita Suomea kohtaan.

Sälenissä pääministeri Fredrik Reinfeldt ja presidentti Sauli Niinistö korostivat puolustusyhteistyön merkitystä ja sitä, että Nato-jäsenyys ei ole kummassakaan maassa ajankohtainen. Reinfeldt vakuutti erikseen, että jos Ruotsi hakisi Naton jäsenyyttä, se tehtäisiin samanaikaisesti Suomen kanssa.

Vaikka Ruotsi vakuuttaa, että mahdollinen Nato-jäsenyys on asia, jossa naapurukset käyvät yhtä jalkaa, ei sen varaan kannata tuudittautua. Viime kädessä Ruotsi toimii oman etunsa mukaan. Näin kävi 1991, kun Ruotsi ”unohti” ilmoittaa Suomelle hakevansa EU-jäsenyyttä.

Ruotsin uusi puolustuspoliittinen selonteko valmistuu piakkoin. Sitä luetaan tarkasti myös Suomessa. Mielipidemittauksissa Naton kannatus on kasvanut Ruotsissa vauhdikkaasti verrattuna Suomeen.

Presidentti Sauli Niinistö ei juuri avannut, mitä kahdenvälisen puolustusyhteistyön tiivistäminen Suomen ja Ruotsin välillä voisi tarkoittaa kuin jo käytössä olevia yhteisiä harjoituksia ja hankintoja.

Luonteva askel olisi kahden liittoutumattoman maan samaa tahtia etenevät puolustuspoliittiset ratkaisut Nato-jäsenyyden suhteen. Selvää on, että jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi, ei Suomi voi yksin jäädä Itämeren alueen puskurivaltioksi.