Ruotsi ei jäisi toimettomaksi, jos Venäjä uhkaisi Suomea aseellisesti, sanoo Ruotsin puolustusministeri Karin Enström.
Enström sanoo STT:n haastattelussa, että Venäjän Suomeen kohdistama sotilaallinen uhka merkitsisi uhkaa myös Ruotsin turvallisuudelle. Enström muistuttaa, että Pohjoismailla on kriisejä ja katastrofeja koskeva yhteinen solidaarisuusjulistus. Se merkitsee, että maat eivät jää toimettomiksi, jos jotain tapahtuu.
Enströmin mukaan Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö ei kuitenkaan korvaa pohjoismaista yhteistyötä, EU-yhteistyötä tai mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut epävarmemmaksi ja riski aseellisiin konflikteihin on kasvanut, katsoo Enström. Hän haluaa laittaa liikkeelle puolustusuudistuksen, ostaa lisää taistelukoneita ja lisätä lentotuntien määrää.
- Kaikki tämä luonnollisesti maksaa, mutta me maltillisessa kokoomuksessa olemme valmiita maksamaan armeijan vahvistamisesta, Enström sanoo STT:lle.
Ruotsin puolustusta on arvosteltu runsaasti viime vuosina muun muassa siksi, että venäläinen pommikone sai kaikessa rauhassa harjoitella hyökkäystä Ruotsiin Gotska Sandön edustalla viime pääsiäisenä. Enströmin mukaan tapaus on antanut aiheen selvittää Ruotsin ilma- ja merivalvonnan toimivuus.
Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksrevisionen on kyseenalaistanut Ruotsin kyvyn selviytyä maahan kohdistuvasta hyökkäyksestä ja ehdottanut Puolustusvoimille 30-50 miljardin kruunun määrärahalisäystä materiaalin hankintaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Pääministeri Fredrik Reinfeldt lupasi viisi miljardia kruunua eli noin 550 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Ruotsissa käydään kuitenkin ensi syksynä valtiopäivävaalit, eivätkä kaikki punavihreän blokin puolueet näytä innostuneilta puolustusrahojen lisäyksestä.