Ukrainan kriisi ja Venäjän suurvaltapyrkimykset ovat havahduttaneet Ruotsin uuteen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen tilanteeseen. Ruotsin tuoreen puolustuspoliittisen selonteon viesti on selvä: puolustusta on vahvistettava ja yhteistyötä tiivistettävä, sillä turvallisuuspoliittinen ympäristö voi muuttua nopeasti.
Ruotsi on viime ajat saanut shokkihoitoa puolustuskykynsä murenemisesta. Puolustusvoimien komentaja kohautti kansankotia viime vuonna sanomalla, että puolustus kestäisi viikon verran. Samoihin aikoihin venäläiset nöyryyttivät Ruotsin ilmavoimia suhauttelemalla lähellä Ruotsin ilmatilaa. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin muutama vuosi sitten, mutta ammattiarmeijan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia.
Ruotsissa puolustuksen puutteisiin on herätty. Puolustusvoimien määrärahoja lisätään, operatiivista vahvuutta kasvatetaan vahvistamalla ilmantorjuntaa, hävittäjiä hankitaan lisää, samaten uusi sukellusvene.
Selonteon julkistamistilaisuus torstaina tosin päättyi opposition ja hallituksen riitaan lisärahoituksen määrästä. Tätä selittävät syksyllä edessä olevat vaalit, joiden takia sosiaalidemokraatit halusivat hellittää kukkaronyörejä hallitusta reilummin.
Suomelleselonteossa ei ole yllätyksiä. Ruotsi pysyttelee Naton ulkopuolella, tiivistää rauhankumppanuutta, luottaa kansainvälisiin ja pohjoismaisiin rakenteisiin.
Erikseen on maininta siitä, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset lähtökohdat ovat samanlaiset. Mukana on maininta äskettäin sovitusta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä.
Suomen edun mukaista on, että Ruotsin puolustuspolitiikka ja varustelu ovat kansainvälisen turvallisuustilanteen edellyttämällä tasolla.