Suomessa on tällä viikolla luettu Ruotsin lähivuosien puolustusratkaisuja linjanneen komitean yhtä kappaletta. Se kuuluu epävirallisesti käännettynä näin: "Sen vuoksi puolustusvalmistelu katsoo, että sen jälkeen kun armeijan kriisiajan organisaatiota on kasvatettu, valmistellaan enintään vahvistettu prikaati, jotta se voi toimia Suomessa kriisissä, kriisin uhatessa tai sodassa."
Historiasta muistuu mieleen kaksi Suomeen ja Ruotsiin liittyvää sotajuttua. 1600-luvulla käydyssä 30-vuotisessa sodassa suomalaiset hakkapeliitat olivat Ruotsin joukkojen legendaarisia taistelijoita. Ennen talvisotaa Ruotsi pohti Suomen auttamista, mutta hanke kuihtui vapaaehtoisten lähettämiseen.
Ruotsin tuleva niin sanottu puolustuspäätös liittyy viimeistään Krimin valtauksesta alkaneeseen jännittyneeseen maailmantilanteeseen. Suomi ja Ruotsi ovat reagoineet tähän muun muassa lisäämällä keskinäistä puolustusyhteistyötään.
Ruotsin valmisteilla oleva päätös ehkä enintään noin 5 000 sotilaan lähettämisestä on länsinaapurin konkreettisin julkinen lupaus Suomen auttamisesta kriisitilanteessa. Määrä olisi Suomen asevoimien kriisiajan vahvuuteen verrattuna kuin rikka rokassa, ja avun teho riippuisi joukkojen ja varustuksen laadusta.
Ruotsin tuleva puolustuspäätös koskee vuosia 2021–25. Lupailtu apu, jos sille olisi tarvetta, ei olisi siten kovin pian käytettävissä. Merkittävä ehdotus joka tapauksessa on. Komitea esittää lisäksi, että Ruotsin pitää ottaa selkeästi kantaa valmiudesta auttaa Suomea, jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi.
Ehdotuksessa on takaportti: Ruotsi voi antaa apua "jos molemmat osapuolet pitävät sitä sopivana". Näin Ruotsi voisi katsoa, ettei apua annettaisikaan. Ehdotuksessa nähdään tarve lisätä yhteistä puolustussuunnittelua, mutta sekään ei tarkoita mitään sitoumuksia.
Kiitos ei -vastauksen voisi antaa myös Suomi. Ruotsin mahdollisen avunannon takana olisi tietysti se, että taistelemalla Suomessa Ruotsi pyrkisi estämään kriisin laajenemisen omalle puolelleen.
Jonkinlaisena, tosin ontuvana vertauskohtana voi käyttää Suomen ja Neuvostoliiton yya-sopimusta. Neuvostoliiton tavoite oli, että yya:n avulla se pystyisi estämään sodan leviämistä omalle maaperälleen taistelemalla jo Suomessa.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) esitti takavuosina, että Suomi ja Ruotsi solmisivat puolustusliiton. Ajatus ei ottanut eikä varmaan ihan vähällä ota tulta Ruotsissa, joka ei myöskään prikaatilupauksella sitoudu pidemmälle menevään liittoutumiseen.
Ruotsin lupausta ei pidä silti vähätellä. Se aikoo lähivuosina satsata lisää puolustukseensa, millä on silläkin myönteistä merkitystä Suomelle. Puolustuspäätöksellään Ruotsi purkaa päätöksiään, jolla se luopui yleisestä asevelvollisuudesta ja karsi myös muuten puolustuskykyään.
Muuttaako Ruotsin lupaus Suomen asemaa sotilasliittoihin kuulumattomana maana varsinkin silloin jos ja kun avunanto konkretisoituisi?
Vastaus on tulkintakysymys, johon vastaus riippuu, keltä kysyy. Suomi (ja Ruotsi) on jo nyt niin lähellä Nato-jäsenyyttä kuin vain voi olla olematta jäsen ja on solminut kahdenvälisiä sopimuksia muun muassa Yhdysvaltain kanssa. Suomi ei ole ollut enää vuosiin liittoutumaton; se ei vain kuulu sotilasliittoihin.
Säätytalolla Antti Rinteen (sd.) johdolla rakennettavan hallituksen ohjelmaan tulee tuskin merkittävää muutosta Suomen turvallisuuspoliittisen aseman määrittelyyn. Tämän takaa jo se, että tulevista hallituspuolueista vain pienin eli RKP liputtaa Nato-jäsenyyden puolesta. Päinvastoin, painetta saattaisi olla reivata linjaa toiseen suuntaan, mutta sen estää se, että viimeinen sana on presidentti Sauli Niinistöllä.
Suomi on jo pitkään noudattanut linjaa, jossa turvallisuuspolitiikan perusmääritelmää ei hevin eikä ainakaan suuresti muuteta.
Tämä ei ole estänyt eikä varmaan estä vastakaan läntisten turvallisuuspoliittisten kytkentöjen tiivistämistä entisestään. Suomessa on nähty Naton ja Yhdysvaltain joukkoja sotaharjoituksissa, lainsäädäntö avun ottamisesta ja antamisesta on voimassa ja niin edelleen.
Ruotsin lupaus olisi yksi kytkentä lisää. Turvatakuita ei sekään anna, mutta olisi taas uusi säie Suomen turvaverkkoon.