kaa.eneberg@comhem.se
Poninhännän ratsuväkihyökkäys! Epäsotilaallisesta hiustyylistään tunnettu valtiovarainministeri on tehnyt emämunauksen!
Tällaista on saatu kuulla Ruotsin epätavallisessa puolustuskeskustelussa, joka on rehottanut keskellä kesää ja ravistellut perinpohjaisesti koko vakiintunutta sotilaallista järjestystä. Talvella aiheesta on luvassa uusi keskustelu, mutta maltillisemmin äänenpainoin.
Närkästys on ollut suuri etenkin porvarihallituksen kannattajien keskuudessa. Kiistan aiheutti kokoomuksen valtiovarainministeri Anders Borg - jolla todellakin on poninhäntä - kun hän Visbyssä kesäpuheessa julisti suoraan, että 40 miljardin kruunun vuotuista puolustusbudjettia aiotaan vuoteen 2010 mennessä leikata kymmenellä prosentilla.
Samaa maanpuolustukseen myönteisesti suhtautuvaa puoluetta edustava puolustusministeri Michael Odelberg ei näyttänyt olleen asiassa mukana eikä edes siitä tietoinen ja yritti vähätellä koko juttua. Ministerikumppanukset silti ilmeisesti haukkuivat avoimesti toisensa pataluhaksi hallituksen kokouksessa. Tällainen on hyvin epätavallista, sillä kaikki puolueet pyrkivät tarkasti hoitamaan omat kiistansa omassa piirissään.
Puolustusvoimien komentaja Håkan Syrén totesi, että leikkaus veisi pohjan Ruotsin koko puolustukselta. Puolustusvoimat eivät kestäisi jo käynnissä olevaa uudelleenjärjestelyä, jolla niitä sopeutetaan kansainvälisiin tehtäviin. Kokoomuslainen pääministeri Fredrik Reinfeldt katsoi pitkään parhaaksi pysytellä asiassa hiljaa, ja pääkirjoituksissa hänen arveltiin menettäneen otteen hallituksesta. Jos hän ei kykene estämään kahta kokoomusministeriä käymästä avoimesti toistensa kimppuun, miten hän kykenee pitämään neljä puoluetta yhdessä, muuan analyytikko ihmetteli.
Jonkinlainen rauha palasi hallituskumppaneiden tyynnyteltyä närkästyneitä toteamalla, ettei hallitus ole tehnyt asiasta päätöstä. Puolustusvoimien uudelleenjärjestelystä kyllä keskustellaan, mutta ei budjettiraameista. Meneillään olevan parlamentaarisen puolustusselvityksen on ensi talvena tarkoitus määritellä, millaiseksi tulevaisuuden maanpuolustus muodostuu.
Kun pahimmat pelonväristykset olivat laantuneet, Borgin pelinavauksen hyvänä puolena nähtiin se, että Ruotsissa oli vihdoin alettu keskustella puolustuksesta. Tätä mieltä oli jopa sosiaalidemokraattinen oppositio. Tajuttuaan, että koko jutussa oli ollut kysymys kokoomuksen klassisesta koepallosta, kiusaantuneet väittelijät yrittivät lyödä asian leikiksi puhumalla poninhännistä ja muusta sellaisesta.
Kuten Suomessa, myös Ruotsissa puolustukseen liittyvistä kysymyksistä ollaan varsin yksimielisiä, ja puolueet ovat Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien yhteisesti ilman suurempia kiistoja jo leikanneet reaalisia puolustusmenoja. 2000-luvulla määrärahoja on jo vähennetty yhdeksän miljardia kruunua eli 20 prosenttia. Ensi vuonna puolustusvoimien 20 000 hengen suuruista henkilöstöä on tarkoitus vähentää 4 000 henkilöllä.
Kesän puolustuskeskustelun yhteydessäkin on esitetty varoittavia puheenvuoroja siitä, että "Venäjän karhun on herännyt" ja että se 5 000:n miesvahvuus, jonka Ruotsin armeija pystyy mobilisoimaan kriisitilanteessa, ei riitä pitkällekään, jos näkymät käyvät synkemmiksi. Puolustusvoimien palauttaminen entiseen vahvuutensa vie ainakin 15 vuotta.
40 miljardin kruunun puolustusbudjetista 17 miljardia kuluu kalustohankintoihin, joissa kotimaisilla panssarivaunuilla ja lentokoneilla on huomattava osuus. Ruotsin puolustusteollisuus on jo vuosien ajan ollut tärkeä vientiartikkeli, eikä vähiten Nato-yhteensopivan JAS-hävittäjän ansiosta. JAS-projektista ei tosin ole tullut sellaista menestystä kuin 1980-luvun alussa kaavailtiin, mutta se pysyy hyvin hengissä uusien osakkaiden ansiosta. Norja näyttää tänä vuonna olevan vakavasti kiinnostunut konetyypin hankkimisesta sen jälkeen, kun Ruotsi lähti osakkaana mukaan pohjoisessa sijaitsevan norjalaisen Snövit öljy -ja kaasukentän kehittämiseen. Juhannusaattona Ruotsin ja Norjan hallitukset ja elinkeinoelämä ainakin kohottivat maljansa hankkeelle.