Hyvä ruotsin kielen taito avaa ovia sekä yksilöille että yrityksille, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund.
Ruotsalaiset viettivät kansallispäiväänsä 6. kesäkuuta, joskin vaatimattomammin kuin monessa muussa maassa. Kyseisenä päivänä 1523 valittiin Kustaa Vaasa kuninkaaksi ja vuoden 1809 hallitusmuoto allekirjoitettiin. Molemmat ajankohdat ovat merkittäviä myös Ruotsin naapurimaiden näkökulmasta: vuonna 1523 Ruotsi irtautui yhteisestä pohjoismaisesta Kalmarin unionista ja vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Suomi oli keskeinen osa Ruotsia 600 vuoden ajan, ja maiden välit ovat olleet läheiset historian eri vaiheissa myös vuoden 1809 jälkeen.
Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun 1995 ja monella tasolla tapahtunut kansainvälistyminen johtivat tilapäiseen notkahdukseen maiden välisessä yhteistyössä. Samaan aikaan alkoi kuitenkin elinkeinoelämässä vahva integraation vaihe, kun useat merkittävät ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset yhdistyivät kansainvälisesti johtaviksi konserneiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita Stora Enso ja myöhemmin Nordeaksi muuttunut Merita-Nordbanken.
Suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välisiä fuusioita ja yrityskauppoja on viimeisten 20 vuoden ajan tehty noin 700. Merkittävä määrä suomalaisia yrityksiä on aloittanut kansainvälistymisensä laajentamalla liiketoimintojaan Ruotsin markkinoille.
Moni Ruotsin markkinoille ponnistanut suomalainen yritys on joutunut toteamaan, että kilpailu ja vaatimukset ovat usein kovemmat kuin Suomessa on totuttu. Ruotsi on huomattavasti isompi markkina 10 miljoonalla asukkaallaan ja samalla myös kansainvälisempi. Maalla on monta globaalisti johtavaa yritystä, ja suurin osa ulkomaisten konsernien Pohjoismaiden pääkonttoreista sijaitsee Tukholmassa.
Yritys, joka tuntee maan markkinat, toimintatavat ja kulttuurin, saa paljon helpommin ja nopeammin jalansijan uudella markkina-alueella. Kielen hallitseminen on avainasemassa edellä mainittujen asioiden haltuun ottamisessa.
Ruotsin kielen merkitys liike-elämässä noteerattiin Suomessa melko laajasti vahvan fuusioaallon yhteydessä 1990-luvulla. Sen jälkeen keskustelua toisen virallisen kielen merkityksestä ja tarpeellisuudesta ovat hallinneet lähinnä tahot, joiden keskeisiä teemoja ovat olleet kansallisuuden korostaminen ja ovien sulkeminen Euroopalta ja kansainvälisyydeltä.
Poliittisella tasolla suunta on taas kääntynyt, ja Suomi ja Ruotsi hakevat yhteisiä ratkaisuja muun muassa puolustuksessa. Taustalta löytyy konkreettinen syy, eli Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne. EU:n tuleva kehitys ja Brexit yhdistävät myös Pohjoismaita, joille toimiva vapaakauppa on talouden perusta. Käytännön asiat ja tarpeet sanelevat pitkälti pohjoismaisen yhteistyön syvyyden ja sisällön.
Suomalaisessa kielikeskustelussa olisi syytä siirtyä samalle pragmaattisuuden tasolle kuin politiikassa. Sama asia pätee myös jokaisen nuoren suomalaisen kielivalintoihin. Ratkaiseva kysymys on: mitkä ovat ne kielet, joista on kiistattomasti hyötyä työelämässä englannin lisäksi?
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa ja läheisin kumppani sekä kulttuurissa että puolustuksessa. Ruotsi on myös Suomen toinen virallinen kieli, joten se nousee väistämättä tärkeimpien kielten joukkoon. Huomionarvoista on, että Ruotsin elinkeinoelämässä ja kulttuurissa toimii monia hyvin pitkälle edenneitä suomalaisia. Monella heistä on äidinkielenään ruotsi, mikä on auttanut uralla etenemistä.
Myös suomen kielen taidoille on kysyntää ruotsalaisissa yrityksissä, sillä monella niistä on liiketoimintaa Suomessa. Varsinkin Pohjois-Ruotsissa, kuten Kiirunassa ja Jällivaarassa, on tarjolla sekä työpaikkoja että hankkeita suomalaisille yrityksille. Ruotsin julkisen sektorin laitoksissa ja virastoissa on tarvetta suomen kieltä taitaville työntekijöille. Ruotsiin 60- ja 70-luvulla muuttaneet suomalaiset ovat saavuttaneet eläkeiän, ja Ruotsin viranomaisilla on vaikeuksia löytää suomenkielistä henkilökuntaa muun muassa sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Sekä suomen että ruotsin kielen hallitseminen on siis erinomainen yhdistelmä myös Ruotsin työmarkkinoilla.
Riittävä panostus ruotsin kielen taitoon on järkevää sekä yksilön että kansantalouden kannalta. Kielitaito avaa ovia ja mahdollistaa tutustumisen ruotsalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin, keskustelunaiheisiin ja kulttuuriin. Ruotsi on väkimäärältään tuplasti isompi maa kuin Suomi ja väylä suomalaisille yrityksille kansainvälisille markkinoille. Bruttokansantuotteemme kasvaa, jos pystymme myymään ruotsalaisille nykyistä suuremman määrän tuotteita ja palveluita.
Ruotsalaiset ovat taitavia kauppaamaan meille kaikkea kuluttajatuotteista teollisiin komponentteihin. Voisimme ottaa heistä oppia ja asettaa itsellemme selkeän tavoitteen: lisätään meidän laadukkaiden tuotteidemme ja palveluidemme myyntiä Ruotsiin 10 prosentilla kymmenessä vuodessa. Meillä ovat siihen kaikki edellytykset, jos panostamme oikeisiin asioihin kielivalinnoista lähtien.
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa. Kielitaito avaa ovia.