Huoli Ruotsin koulujen heikkenevistä oppimistuloksista ja opetuksen epätasa-arvoisuudesta ei jätä maan poliitikkoja rauhaan.
Mennyt viikko sisälsi muun muassa vaatimuksia opettajajohtoisesta opetuksen lisäämisestä, ehdotuksen arvosanojen aikaistamisesta, kritiikkiä läksyjen seurannasta ja koulupolitiikan parjaamista valtiopäivillä. Takana on siis perusviikko Ruotsin poliittisessa syksyssä.
Syy toistuviin päänavauksiin koulukeskustelussa on yksinkertainen. Koulutuksen on ennustettu nousevan yhdeksi pääteemaksi ensi syksyn vaaleissa, ja köydenveto on sen mukaista.
Ruotsin opettajaliitot ovat joutuneet seuraamaan painia sivusta. Lärarförbundetin puheenjohtaja Eva-Lis Sirén totesikin Svenska Dagbladetissa, että sotakirveet pitäisi haudata, samoin unohtaa puheet arvosanojen aikaistamisesta.
– Jo kolmannella luokalla jaettavat todistukset eivät houkuttele lisää opettajia ammattiin, Sirén kommentoi lehdessä maltillisen kokoomuksen päänavausta.
Nykyisin arvosanat annetaan vasta kuudesluokkalaisille.
Sen sijaan Sirén penäsi ratkaisua kansalliseen opettajakriisiin. Seitsemän vuoden kuluttua maasta puuttuu hänen mukaansa 43 000 opettajaa.
Hallitus altavastaajana
Kouluihin kohdistunut arvostelu puree erityisesti kannatusmittauksissa selvästi oppositiosta jääneen hallituksen nilkkaa. Iltapäivälehti Aftonbladet julkaisi alkuviikosta mielipidetiedustelun, jonka mukaan enemmistö vastaajista uskoi sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen tarjoavan parasta koulupolitiikkaa.
Oppositio ei jätä tilaisuutta hyödyntämättä.
– Hallitus on kerta toisensa jälkeen sivuuttanut koulut päätöksissään, sosiaalidemokraattien Mikael Damberg sivalsi keskiviikkona.
Hallitus lupasi toki syksyn budjettiesityksessä kouluihin ja opettajien urakehitykseen lisävaroja, mutta oppositiopuolueet vaativat kuorossa vielä enemmän, muun muassa pienempiä ryhmäkokoja.
Päähallituspuolue maltillinen kokoomus vastasi lauantaina puoluekokouksessaan suurpanostuksella koulukysymykseen.
Pääministeri Fredrik Reinfeldt paljasti jo viikolla, ettei tulevissa vaaleissa luvata uusia veronalennuksia. Uudistuksiin liikenevät resurssit panostetaan pääministerin mukaan – kouluun.