Ruotsin vaalitaiston loppusuora avautuu uudenlaiseen tilanteeseen. Ruotsidemokraatit koputtelevat suosiossa jo demarien kantapäitä.
Oikeistopopulistista puoluetta on Ruotsin sisäpolitiikassa kartettu kuin spitaalista. Tämä voi muuttua.
Ruotsin politiikan vuodenkiertoon kuuluu Gotlannin Visbyssä järjestettävä politiikkatapahtuma Almedalsveckan. Sunnuntaina avattu foorumi on ollut esikuva Porin Suomi-areenalle. Puoli vuosisataa sitten syntynyt perinne kokoaa yhteen Ruotsin politiikan ja talouden eliitin ja tuhansittain muita seuraajia.
Tämän vuoden tapahtumassa on ilmassa erityisiä jännitteitä. Ruotsin valtiopäivävaalit ovat edessä 9. syyskuuta, ja asetelmat ovat mielipidemittausten mukaan täysin poikkeukselliset.
Näin on siksi, että maahanmuuttovastainen, taustaltaan äärioikeistolainen ruotsidemokraatit on mielipidemittauksissa noussut Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Vielä vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraattien ääniosuus oli 13 prosenttia. Tuoreen mittauksen mukaan kannatuslukema on jo yli 22 prosenttia.
Neljä vuotta sitten Ruotsin kaksi silloin suurinta puoluetta eli sosiaalidemokraatit ja kokoomus eli moderaatit saivat 31 sekä 23 prosenttia äänistä. Nyt uusi mittaus lupaa niille 24 ja 20 prosentin kannatuksen.
Vähemmistöhallituksessa vihreiden kanssa olevilla demareilla on nyt hätä. Demarien puheenjohtaja Stefan Löfven kiertää paraikaa Ruotsin maakuntia kertomansa mukaan kuuntelemassa kansaa ja saapuu Visbyhyn vasta torstaina.
Eron tekeminen eliittiin on yksi keino, jolla Löfven yrittää nostaa puolueensa kannatusta. Mutta muutakin tarvitaan.
Kun suurin uhka on suosion karkaaminen ruotsidemokraateille, demarijohtaja on turvautunut perinteiseen keinoon. Hän yrittää ottaa käyttöönsä kilpailijan vaaliaseet.
Niinpä demarit ovat jyrkästi kiristäneet maahanmuuttopoliittisia linjauksiaan. Löfvenin mukaan Ruotsi on viime vuosina ottanut liikaa turvapaikanhakijoita väkilukuunsa nähden.
Samaan aikaan demarit taas ovat osoittaneet sormella moderaatteja ruotsidemokraattien linjoille lähdöstä. Viimeksi asialla oli ulkoministeri Margot Wallström, joka syytti kokoomusta yhteistyöaikeista ruotsidemokraattien kanssa.
Kokoomuksen johtaja Ulf Kristersson ei ole täysin sulkenut pois mahdollisuutta, että ruotsidemokraatit voisivat saada valtiopäivillä valiokuntien puheenjohtajuuksia. Nyt niitä ei ole yhtään.
Pieneltä tuntuva muutos olisi Ruotsissa periaatteellisesti suuri. Se merkitsisi sitä, että ruotsidemikraatit hyväksyttäisiin lähes normaaliksi poliittiseksi toimijaksi.
Jos vaalitulos syyskuussa menee lähellekään niin kuin mittaukset nyt näyttävät, hallituksen rakentaminen on äärimmäisen työlästä. Yksikään puolue ei halua hallitukseen ruotsidemokraattien kanssa.
Kokoomus ei sen sijaan ole sanonut selvästi, onko se valmis hyväksymään ruotsidemokraattien tuen porvarien vähemmistöhallitukselle. Sekin kuvio voidaan vielä nähdä.
Ilmaan on myös heitetty ajatus blokkirajojen ylityksestä, siitä että demarit lähtisivät hallitukseen porvarien kanssa. Se vaihtoehto on kuitenkin vielä kaukainen.