Ruotsin puolustusvoimien rajut supistukset ovat nakertaneet ilmavoimien kykyä puolustaa Ruotsin ilmatilaa siinä määrin, että puolustusvoimien komentaja Håkan Syrén harkitsee avun pyytämistä ulkopuolisilta. Svenska Dagbladet -lehden haastattelussa Syrén ei täysin torju ajatusta, että puolustusapua voitaisiin saada Suomelta.
Syrén huomauttaa, että Ruotsi ja Suomi harjoittavat jo nyt yhteistä tutkavalvontaa Itämerellä. Yhtenä mahdollisuutena voisi näin ollen olla se, että yhteistyötä laajennettaisiin yhteiseen hävittäjäpartiointiin.
"Onhan se periaatteessa mahdollista. Mutta tässä on kyse poliittisesta tulkinnasta, voidaanko tämänkaltaista yhteistyötä tehdä ja silti katsoa, että nykyinen poliittinen linja jatkuu, Syrén arvioi.
Ilmavalvonnan tilanne vaikeutuu entisestään syksyllä, kun Ruotsin on määrä puolittaa ilmavoimansa. Jo ennen supistuksia kaikkia maan ilmatilan loukkauksia ei ole pystytty torjumaan.
"Näin on käynyt muutaman kerran. Jos paikalle ei ehditä, niin silloin ei ehditä", sanoo kenraalimajuri Jan Andersson ilmavoimista Svenska Dagbladetille.
Anderssonin mukaan asia on perimmiltään poliittinen kysymys. Nyt on suunnitteilla puolustusvoimien määrärahojen leikkaaminen kolmella miljardilla kruunulla eli 37 miljardiin kruunuun (noin neljään miljardiin euroon). Tämä merkitsisi Ruotsin ilmavoimien puolittamista neljään lennostoon, joissa on yhteensä 80 Gripen-konetta.
"Jos joudumme vähentämään neljään lennostoon, emme voi ylläpitää samaa tasoa kuin kahdeksalla lennostolla", Andersson sanoi keskiviikkona julkaistussa artikkelissa.
"Pelkkä visio
tulevaisuudelle"
Suomen ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Pekka Tuunanen pitää Ruotsin ja Suomen yhteistä hävittäjäpartiointia pelkästään tulevaisuuden visiona, jolle ei tässä vaiheessa löydy konkreettista pohjaa. Ilmavoimien mahdollinen yhteistoiminta nousi esille Ruotsissa julkaistusta Ruotsin puolustusvoimien komentajan haastattelusta.
Tuunanen korostaa, että itsenäisten valtioiden yhteinen hävittäjäpartiointi vaatisi korkean tason poliittisen päätöksen. Puolustusministeriötkään eivät voi sellaisesta keskenään keskustella. Ilmavoimien esikunnassa ei tiedetä mitään tällaisista valmisteluista.
Suomi ja Ruotsi ovat Tuunasen mukaan kuitenkin tutkineet ilmavalvonnan kuvan teknistä yhteensovittamista ja vaihtoa. Siinäkään ei ole edetty käytännön asteelle.
Hävittäjäpartiointi vaatisi valvontatutkien antaman ilmatilannekuvan yhteensovittamista ja yhteistä johtamista tai aluevastuita.
"Yhteinen partiointi on hieman käsitteellinen kysymys. Ei ole järkevää yrittää sovittaa suomalainen Hornet ja ruotsalainen Gripen yhteen. Sellainen yhteispartio luo vain sovittamisongelmia. Jos säästöjä tavoitellaan, vastuita pitäisi jakaa alueellisesti", Tuunanen selvittää.
Suomen ilmavoimilla on tätä nykyä käytössä kolmessa lennostossa yhteensä 63 F-18 Hornet -torjuntahävittäjää. Pääosa niistä koottiin Suomessa. Koneita hankittiin 64, mutta yksi niistä tuhoutui täysin yhteentörmäyksessä loppuvuodesta 2001. Koneiden moderni tietotekniikka, aseistus ja suojavarustus on amerikkalaisperäistä.