Ruotsin Gri­pe­nien ko­men­ta­ja haluaa avata tu­ki­koh­dat suo­ma­lai­sil­le – maat eivät halua is­tu­vak­si ankaksi

Suomen ja Ruotsin puolustushaarojen komentajat ja esikuntapäälliköt tapaavat Santahaminassa kahden viikon kuluttua.

Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri (oik.) ja hänen ruotsalainen kollegansa Mats Helgesson rakentavat valmiutta siihen, että maiden hävittäjät voivat kriisitilanteessa käyttää molempien maiden tukikohtia joustavasti. Ruotsin pääsotaharjoitukseen osallistuvia suomalaisia Hornetteja huolletaan jo sujuvasti Visbyn tukikohdassa. Suomen ilmavoimat osallistuu sotaharjoitukseen yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa Visbyssä Ruotsissa. Taustalla Gripeneitä. Kerta on ensimmäinen, kun Suomi osallistuu Ruotsin kansallisen puolustuksen tärkeimpään ilmasotaharjoitukseen. Hornet laskeutuu Visbyhyn. Ruotsin ilmavoimien komentaja haluaa, että ruotsalaiset tukikohdat palvelevat suomalaisia koneita myös mahdollisessa kriisissä.
Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri (oik.) ja hänen ruotsalainen kollegansa Mats Helgesson rakentavat valmiutta siihen, että maiden hävittäjät voivat kriisitilanteessa käyttää molempien maiden tukikohtia joustavasti.
Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri (oik.) ja hänen ruotsalainen kollegansa Mats Helgesson rakentavat valmiutta siihen, että maiden hävittäjät voivat kriisitilanteessa käyttää molempien maiden tukikohtia joustavasti.
Kuva: Joel Maisalmi

Suomen ja Ruotsin puolustushaarojen komentajat ja esikuntapäälliköt tapaavat Santahaminassa kahden viikon kuluttua.

Ruotsissa puhutaan paljon maan yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa, mutta Ruotsin ilmavoimien komentajan Mats Helgessonin mukaan Ruotsin sotilaallinen suhde Suomeen on paljon syvempi kuin suhde Yhdysvaltoihin.

Suomen ilmavoimat osallistuu sotaharjoitukseen yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa Visbyssä Ruotsissa.
Suomen ilmavoimat osallistuu sotaharjoitukseen yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa Visbyssä Ruotsissa.
Kuva: Joel Maisalmi



– Ehdottomasti. Yhteistyö Suomen kanssa on syvintä yhteistyötä, jota meillä Ruotsin ilmavoimissa on, Helgesson vastaa.

Voisitteko perustella asiaa muutamilla argumenteilla?

– Meillä on yhteinen tapa katsoa maailmaa. Sijaitsemme samassa kolkassa Eurooppaa, ja meillä on perinne toisen avuksi tulemisesta tai auttamisesta konflikteissa ja ongelmissa, Helgesson korostaa.



Helgesson kertoo, että suomalaiset hävittäjät voisivat sotilaallisen yhteistyön syvyyden puolesta tukeutua kriisitilanteessa Ruotsin tukikohtiin vaikka huomisesta lähtien.

– Mielestäni yhteistyömme lopullinen päämäärä on mahdollisuus käyttää toistemme tukikohtia.

– Ei vain rauhanajan harjoittelussa vaan myös konfliktissa. Odotan innokkaasti näkeväni mahdollisuuden käyttää toistemme tukikohtia toteutuvan, Helgesson painottaa.

Kuinka kauan valmiuden luominen kestää?

– Sitä on vaikeata sanoa. Käytännöllisestä näkökulmasta se voisi tapahtua jo huomenna, mutta siihen tarvitaan myös poliittinen hyväksyntä ja operatiivista suunnittelua esimerkiksi logistiikassa. Ehkä asia toteutuu muutamassa vuodessa, hän arvioi.

Helgesson kertoo keskustelleensa asiasta puolustusministeri Peter Hultqvistin (sd.) kanssa.

– Totta kai. Yhteistyö Suomen kanssa on yksi tärkeimmistä asioista, joista keskustelemme hallituksen ja puolustusministerin kanssa.



Saabin uusi Gripen E nousee Ruotsin ilmavoimien komentajan mukaan ilmaan vielä tämän vuoden puolella. Helgesson pitää ilmavoimien merkitystä keskeisenä modernissa sodankäynnissä.

– Kyetäksesi puolustautumaan sinulla täytyy olla hyvin toimivat ilmavoimat ja ilmatorjunta. Jos maalla ei ole kapasiteetiltaan vahvoja ilmavoimia, se ei voi käydä sotaa lainkaan. Silloin olet kuin maalla istuva ankka, Helgesson kuvailee.

Hornet laskeutuu Visbyhyn. Ruotsin ilmavoimien komentaja haluaa, että ruotsalaiset tukikohdat palvelevat suomalaisia koneita myös mahdollisessa kriisissä.
Hornet laskeutuu Visbyhyn. Ruotsin ilmavoimien komentaja haluaa, että ruotsalaiset tukikohdat palvelevat suomalaisia koneita myös mahdollisessa kriisissä.
Kuva: Joel Maisalmi

Gotlannin strategista merkitystä hän pitää Ruotsin puolustuksen kannalta keskeisenä.

– Sijoitamme tänne mekanisoidun komppanian. Se on saarella pysyvästi vuodesta 2018 eteenpäin. Rakennamme uudelleen kapasiteettiamme Gotlannissa. Meillä on lentotukikohta täällä Visbyssä, mutta pystymme puolustamaan Gotlantia myös muista lentotukikohdistamme. Paras tapa puolustaa aluetta ilmasta ei ole tietty tukikohta, vaan operaatioissa tarvitaan kykyä irtautua paikasta, Helgesson painottaa.

Ilmoita asiavirheestä