Sekä Suomessa että Ruotsissa on voimassa yleinen asevelvollisuus. Suomessa sen nojalla koulutetaan vuosittain noin 27 000 varusmiestä. Ruotsissa, jossa ikäluokan suuruus on noin 55 000, heitä otetaan sisään noin 5 000.
Ruotsin puolustusministeri Mikael Odenberg ehdotti lehtihaastattelussa, että Ruotsi luopuisi asevelvollisuudesta kokonaan rauhan aikana. Suomen puolustusministerin olisi poliittisesti aivan mahdotonta tehdä vastaavaa ehdotusta. Ruotsissa Odenbergin ajatus sai tuoreeltaan kommentteja puolesta ja vastaan, eikä sitä edes pidetty kovin dramaattisena.
Käytännössä ehdotus ei nimittäin toisi nykyoloihin kovinkaan suurta muutosta. On todennäköistä, että vapaaehtoisuudenkin pohjalta sotilaskoulutukseen voisi ilmaantua suunnilleen nykyinen määrä väkeä. Ruotsin yleinen asevelvollisuus on joka tapauksessa jo nyt pelkkä kulissi.
Ainoa todellinen kaikkia koskeva velvollisuus on vastata kyselylomakkeeseen, joka tulee kaikille 18-vuotiaille. Sen pohjalta ikäluokasta alle puolet päätyy kutsuntoihin ja noin kymmenen prosenttia varusmieskoulutukseen. Enempää tulokkaita ei Ruotsin uuden puolustusajattelun mukaan tarvita. Enää ei varauduta hyökkäyksen torjuntaan vaan erilaisiin tehtäviin kuten kansainväliseen kriisinhallintaan.
Periaatteellisella tasolla asevelvollisuuden lakkautus olisi silti Ruotsissakin iso päätös. Nyt varusmiesten määrää on helppo lisätä, jos puolustusvoimien tehtäviä joskus linjataan uudelleen. Asevelvollisuuden erillinen aktivoiminen kriisitilanteessa Odenbergin ehdotuksen mukaan sen sijaan olisi poliittisesti raskas temppu: kuinka määritellään, milloin se pitäisi ottaa jälleen käyttöön?
Suomessa ajattelumalli on yhä täysin toinen. Läntisessä Euroopassa Ruotsin malli on paljon lähempänä yleistä linjaa. Kansallisella kokemuksella ja maantieteellä on silti merkitystä. Ruotsissa varusmiesten määrän raju lisäys koettaisiin todellisuudelle vieraaksi, Suomessa varusmiesten vähentäminen olisi vieras ajatus.
Odenberg ei ehdota siirtymistä ammattiarmeijaan, mutta sitä hänen ajatuksensa pitkälti tarkoittaisi. Nykyinen käytäntö antaa kuitenkin Ruotsissakin mahdollisuuden valita ikäluokasta armeijaan sopivinta ainesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva lopputulos voisi olla toinen. Pohjoismaiseen malliin asevelvollisuus istuu paremmin, vaikka se sitten todellisuudessa koskisikin vain pientä osaa kaikista.
paakirjoitus@kaleva.fi