Ruotsin aateliston vuosisataiset erioikeudet lakkasivat tiistaina. Enää aatelistolla ei ole muun muassa erioikeutta palkata käsityöläisiä, perustaa omaa myllyä tai matkustaa ulkomaille, kun vuodelta 1723 peräisin oleva privilegiokirje poistui Ruotsin lainsäädännöstä.
Asian käytännön merkitystä vähentää ratkaisevasti se, että privilegiokirjeessä mainitut aatelin oikeudet ovat jo pitkään olleet kaikilla ruotsalaisilla, riippumatta syntyperästä.
Symbolinen merkitys tasa-arvoon uskovassa Ruotsissa sen sijaan on suuri.
-·Aatelin julkisoikeudellinen asema on jäänne menneeltä ajalta eikä sovi yhteen nykyaikaisen demokratian kanssa, perusteli asiaa koskevaa lakiesitystä yhteistyöministeri Pär Nuder tammikuussa.
Aateli sinänsä ja siihen liittyvä ritarihuonejärjestys säilyy Ruotsissa jatkossakin. Kun Ruotsin ritarihuonejärjestys nyt menetti erityisen julkisoikeudellisen asemansa, Ruotsin hallituksen ei enää tarvitse hyväksyä kaikkia siihen tehtäviä muutoksia.
Nyt Ruotsin aateli on käytännössä kuin mikä tahansa järjestö - esimerkiksi urheiluseura tai ammattiyhdistys.
Suomenkin aatelin oikeudet lakanneet
Suomessa aatelin privilegiot vietiin muodollisesti vuonna 1995, kun osia perustuslaista muutettiin, kertoo Suomen ritarihuoneen ritarihuonesihteeri Sebastian Jägerhorn. Samalla poistuivat muiden säätyjen eli papiston, porvariston ja talonpoikien privilegiot. Käytännössä privilegioilla ei enää tuolloinkaan ollut mitään merkitystä, Jägerhorn sanoo.
Suomen aateliston valta politiikassa päättyi vuoden 1906 eduskuntauudistukseen, kun neljän säädyn säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja valta siirtyi eduskunnalle. Verotuksessa viimeisetkin aatelistoa koskevat poikkeukset lakkasivat 1920.
Aatelisto on sekä Ruotsissa että Suomessa suljettu yhteisö. Suomessa aateloitiin viimeinen henkilö vuonna 1912.
Ruotsin kuninkaan aikoinaan aateloimat suomalaiset saivat oman ritarihuoneen vuonna 1818, kun Suomi oli vuonna 1809 liitetty osaksi Venäjää. Tämän jälkeen ritarihuoneeseen liittyi vielä Venäjän tsaarin aateloimia henkilöitä.
Suomessa on noin 150 aatelissukua, Ruotsissa noin 600.
