Ruotsi on tuoreimpien tietojen mukaan pudonnut taantumaan, ja edessä on työttömyyden raju kasvu. Talouden alamäen kiihtyessä maassa on taas virinnyt keskustelu euroon siirtymisestä.
Haaparantaan ostoksille matkaavien pohjoissuomalaisten laskupäätä on muutaman viime viikon aikana vaivattu paljon vähemmän kuin ennen. Kun aiemmin kruunuhinnat piti päässä muuttaa euroiksi kurssilla yksi euro on yhdeksän kruunua, on tilanne nyt yksinkertaisempi: kruunuhinnat saa euroiksi yksinkertaisesti jakamalla hinnan kymmenellä. Suomalaisasiakkaat saavat nyt euroilleen jopa kymmenen prosenttia enemmän vastinetta kuin vielä pari kuukautta sitten.
Asiaa, joka suomalaiskuluttajia ilahduttaa, katsotaan Ruotsissa kaksijakoisemmin. Kruunun heikkous tukee maan vientiä euromaihin mutta nostaa tuontihintoja ja näkyy esimerkiksi euroaluetta kovempina asuntolainan korkoina.
Ruotsin kruunu heikkenee, koska sijoittajat ovat vetäneet pois rajojaan sieltä kuten muistakin pienten valuuttojen maista. Maan vientiteollisuus ja sen lippulaivoihin kuuluvat autonvalmistajat Volvo ja Saab ovat syvissä vaikeuksissa.
Ruotsin taloustilanteeseen ei lähiaikoina ole luvassa valon pilkahduksia. Päinvastoin perjantaina julkistettujen tietojen mukaan maa on nyt virallisestikin taantumassa, kun talouskasvu on kahden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana ollut miinusmerkkistä.
Kruunun arvon lasku on muun epävakauden ohessa nostanut Ruotsissa jälleen keskustelun maan valuutan vaihtamisesta euroon. Tuore mielipidemittaus kertoo, että euron suosio onkin puolessa vuodessa selvästi noussut. Kun euron kannattajia oli viime toukokuussa 35 prosenttia, lukema on nyt 44. Muutoksen takana on ruotsalaisten kasvanut usko siihen, että yhteisvaluutta hillitsisi talouskriisin kielteisiä seurauksia. Etenkin moni maan poliittisen ja yrityselämän eliitin jäsenistä kannattaa euroja. Maassa myös vaaditaan yhä pontevammin, että euron edut ja haitat pitäisi selvittää uudelleen.
Ruotsin eurotie ei kuitenkaan etene ainakaan pariin vuoteen, ei ennen vuoden 2010 vaaleja. Näin jo siksi, että kysymys eurosta repii yhtä hallituspuolueista eli keskustaa. Myös pääministeri Fredrik Reinfeldt korosti heti mielipidemittauksen jälkeen, ettei uutta kansanäänestystä nähdä ennen kuin euron tukena on kansan selvä enemmistö. Nyt sellaista ei ole. Edelleenkin suurempi osa ruotsalaisista vastustaa kuin kannattaa yhteisvaluuttaa. Lukemat ovat nyt 48--44.
On silti odotettavissa, että ruotsalaisten kiinnostus euroa kohtaan kiihtyy. Näin siksi, että maan talous kulkee kohti yhä synkempää vaiheita. Esimerkiksi maan työttömyyden ennakoidaan vuoteen 2010 mennessä nousevan jopa lähelle kymmentä. Ruotsalaisnäkökulmasta lukema on järisyttävä.
Valtiovarainministeri Anders Borg huomautti kuitenkin viime viikolla, ettei päätöksiä eurosta voi tehdä kansan hetkellisten kannanmuutosten perusteella. Näkemykseen on hyvät perusteet, sillä Ruotsin mielipideilmasto on suomalaista selvästi herkkäliikkeisempi. Ruotsin eurokuume voi alkaa laskea siinä vaiheessa, kun maan talouskriisi hellittää.
Ruotsin ja Suomen mielipideilmastojen erot näkyvät myös siinä, että kruunu on ruotsalaisille selvästi tunneperäisempi asia kuin mitä markka oli suomalaisille. Ruotsissa kansa sietää jopa vuodesta toiseen jatkuvat korkeammat korot ja suuremman epävakauden siitä ilosta, että käytössä voidaan pitää oma, vuosisatainen rahayksikkö.