Tutkija Rolf Maury Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta yhdisteli Kalevan pyynnöstä Ruotsin ja Suomen tilastoja. Bruttokansantuotteesta, eli maiden tuotannon kokonaissummasta, on riittänyt jo monta vuotta jaettavaa jokaiselle suomalaiselle enemmän kuin ruotsalaiselle. Tämä muodostaa kansalaisten elintason perustan, mutta korkeaan elintasoon kuuluu toki paljon muutakin.
Isommissa asunnoissa asuville, suurilla Saabeilla ja Volvoilla ajeleville ruotsalaisille on mammonaa kertynyt aikojen kuluessa enemmän kuin itänaapureille. Ruotsalaisilla kotitalouksilla on säästöjä ja sijoituksia jopa kolmanneksen enemmän kuin meikäläisillä.
Mauryn mielestä Suomessa ja Ruotsissa näkyy yleinen kehityssuunta. Kaikkien vanhojen Euroopan maiden kansantuotteet lähenevät toisiaan. Tutkijan laskelmien mukaan mukaan Suomen kansantuote oli 1950- ja 60-luvuilla vain kaksi kolmasosaa Ruotsin vastaavasta. Maa- ja metsätalous toivat laariin jopa 40 prosenttia maamme tuotannosta heti sotien jälkeen, kun ruotsalaisilla niiden osuus oli vain 15 prosenttia.
Rolf Maury teroittaa, että monet Suomen ja Ruotsin muut käyrät seuraavat kansantuotteen mallia. Jos kaikki ruotsalaiset olisi ahdettu henkilöautoihin vuonna 1960, olisivat he melkein sopineet Volvo Amazoniin. Sen sijaan suomalaisia olisi riittänyt jokaista vankkuria kohti peräti 25. Viime vuoden tilastoissa oli ensimmäistä kertaa tasapeli.
Henkilöautojen määrää selittävät monet muutkin kuin taskun pohjalla olevat setelit. Ruotsissa on parempi julkinen liikenne ja kaupungit ovat suuria, mutta taustalla on myös varallisuuteen liittyviä tekijöitä.
Nokia selätti selvästi Ericssonin. Mitä olisi tapahtunut, jos olisi käynyt toisinpäin? Nannaa ei olisi tullut kovinkaan paljon. Toki metsä- ja metalliteollisuutta ei saa unohtaa Suomen nousussa.
Kännnykkätiheydessä maat ovat maailman kärkeä. Suomen 102 prosenttia kävisi jo kazakstanilaisesta äänestysprosentista.
Suomi häviää Ruotsille, kun mukaan otetaan kakun jako. Teollisuustyöntekijöiden palkat ovat samansuuruiset, mutta matalapalkka-alojen, kuten myyjien, ansiot ovat Ruotsissa paremmat. Suomalaiset insinöörien palkat hakkaavat ruotsalaisten. Suomen selluköpit ovat pitäneet hyvin puolensa.
Ruotsin työttömyyskorvaukset ja eläkkeet ovat paremmat kuin Suomen. Länsinaapurissa pienempien ansioiden korvaukset kattavat lisäksi suuremman osan menetyksistä kuin Suomessa.
Molempien maiden tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä nopeimmin EU-maissa. Silti eurooppalaisittain erot ovat yhä pienimpiä. Koska erot Ruotsin ja Suomen välillä ovat pienet, maaottelussa tulee tasapeli. Jos järjestetään rankkarikisa, voittaja on tietenkin Ruotsi. Voitto tulee nimenomaan pienempien tuloerojen vuoksi.
Mutta miten käy jatkossa? Ruotsalaisten ristiriita jaettavan tulon ja hyvinvointipalvelujen kesken kasvaa. Naapurilla riittää uhkia. Ruotsalaisten veroaste on korkeampi kuin meillä. Julkisten menojen osuus länsinaapurin kansantuotteesta on suurempi kuin Suomessa. Uusi porvarihallitus on jo pelotellut ruotsalaisia säästökuureilla.
Mutta yhdessä asiassa Ruotsi jää aina meistä tunnin jälkeen. Kellonajassa.