Päinvastoin kuin kertarysäyksellä elokuussa 2007 digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyvät suomalaiset, ruotsalaiset siirtyvät digitelevisioon pehmeästi ja vähitellen.
Digitaalilähetyksiin siirtyminen aloitettiin viime syyskuussa Gotlannin saarelta. Koko maan on tarkoitus olla digivalmiudessa helmikuussa 2008 eli noin puolisen vuotta Suomen jälkeen. Tuolloin on perinteisten analogisten tv-lähetysten määrä loppua kokonaan myös länsinaapurissa.
Gotlannin ohella analogiset lähetykset on lopetettu myös lokakuussa Gävlessä ja marraskuussa Motalassa.
Digitelevisioon siirtymisestä vastaavan komission tiedottajan Stina Sandellin mukaan Gotlannin, Gävlen ja Motalan siirtymiset ovat sujuneet kivuttomasti. Luonteenomaista on ollut, että osa tv-katsojista jätti digiboksin hankinnan aivan viime tippaan.
"Gotlannissa viikkoa ennen digilähetyksiin siirtymistä 32 prosenttia kotitalouksista ei ollut vielä hankkinut digiboksia. Siirtymisajankohdan jälkeisellä viikolla boksin osti vielä 12 prosenttia kotitalouksista", Sandell kertoo.
Gävlessä oltiin lokakuussa Sandellin mukaan jo Gotlantia valveutuneempia, sillä siellä digiboksi puuttui viikkoa ennen h-hetkeä vain 16 prosentista kotitalouksia.
Jatkoa
tietotekniikkakuplalle?
Täysin kritiikittömästi eivät ruotsalaiset ole digitelevisioon suhtautuneet. Sandellin mukaan digi-tv on kansalaiskeskusteluissa muun muassa rinnastettu vuosituhannen vaihteen suureen tietotekniikkakuplaan.
Erityisen nihkeästi digitelevisioon ovat suhtautuneet ikääntyneet ja pienituloiset kaupunkilaisnaiset, joilla ei ole lapsia eikä sanottavampaa kiinnostusta teknologiaan.
Ääni kellossa on Sandellin mukaan kuitenkin muuttunut, kun katsojat ovat päässeet nauttimaan paremmasta kuvan ja äänen laadusta, uusista tv-kanavista ja entistä paremmasta teksti-tv:stä.
Siirtymää digilähetyksiin on perusteltu myös sillä, että perinteisen analogisen lähetysverkon taajuuksille ei mahdu enää yhtään lisäkanavaa, sillä yksi analoginen kanava vie yhtä paljon lähetystilaa kuin seitsemän digitaalista kanavaa.
Sandellin mukaan Ruotsissa on kokemusta suurista perusinfrastruktuurin muutoshankkeista.
"Tämä vaihdos on periaatteessa samanlainen kuin siirtyminen vasemmanpuoleisesta tieliikenteestä oikeanpuoleiseen 60-luvulla", Sandell sanoi.
Suomessa pidetään
kiinni aikataulusta
Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) ja Yleisradion toimialajohtaja Olli-Pekka Heinonen korostavat, että Suomessa pidetään kiinni analogisten lähetysten lopettamisesta elokuun lopussa 2007.
"Aina on niitä, jotka hankkivat digisovittimen aivan viime hetkessä. Analogisten lähetysten lopettamispäätöksen lykkääminen vain siirtäisi heidän digiboksin hankinta-ajankohtaansa", Heinonen sanoo.
Suomi on yksi ensimmäisiä maita Euroopassa, joka lopettaa analogiset tv-lähetykset. Suomen edelle ehtii vain Italia, joka lopettaa vanhanmalliset lähetykset jo vuonna 2006. Hollannissa on Suomen tavoin määrä lopettaa analogiset lähetykset vuonna 2007.
Suurin osa Länsi-Euroopan maista lopettaa analogiset lähetykset vasta vuonna 2010, jolloin digiaikaan siirtyvät näillä näkymin muun muassa Saksa, Ranska, Espanja ja Itävalta.
Susanna Huovinen heittää pallon televisioyhtiöille, jotta Suomessa ollaan valmiita digisiirtymään alkusyksystä 2007.
"Televisiokatsojalle sisällöt ovat keskeistä digitaaliseen televisioon siirtymisessä. Toivonkin kaikilta televisiotoiminnan harjoittajilta entistä rohkeampaa panostusta digitaalisiin ohjelmistoihin", Susanna Huovinen sanoo.