Tieto Ruotsissa tänä vuonna aloitettavasta Norrbottenin rantaradan rakentamisesta on otettu Suomen puolella kiinnostuksella vastaan. Vuonna 2015 valmistuva, yhteensä 5,5 miljardia kruunua maksava rata palvelee Ruotsin teollisuutta sekä myös liikennettä Suomeen.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ei peittele intoaan Norrbottenin infrastruktuurisatsauksesta. Pohjois-Suomen kannalta naapurimaan ratahanke merkitsee kaikkea hyvää, hän suitsuttaa.
"Rata yhdistää Perämerenkaaren Euroopan rataverkkoon. Kemi-Tornion teollisuuden kannalta katsottuna saadaan uusi eurooppalainen raide, joka parantaa kuljetusyhteyksiä, toimintaedellytyksiä sekä nostaa suurten kansainvälisten teollisuus- ja metsäyhtiöiden innostusta investoida pohjoiseen."
Rautajoki katsoo ratahankkeen palvelevan myöskin Oulun alueen teollisuutta samalla, kun se parantaa henkilöjunayhteyksiä Oulun ja Luulajan välillä.
Rautajoen mukaan ruotsalaishanke tukee myös suunniteltua Barentsin alueen kuljetusyhteyttä, niin sanotua Barents Railways -hanketta, jonka ensimmäinen etappi olisi Salla-Kantalahti -ratayhteys. Ruotsalaiset ovatkin osoittaneet kiinnostusta asiaan.
"Silloin päästäisiin Lapin kautta Murmanskin alueelle. Metsäteollisuus voisi viedä Murmanskiin puuta ja sieltä tuotaisiin hiiltä teräteollisuudelle Luulajaan saakka, ja mahdollisesti myös Tornion ja Raahen terästehtaille. Ruotsalaishanke antaa uutta realismia asialle."
Rautajoen mukaan ruotsalaiset selvittelevät parhaillaan kansainvälistä rahoitusta Muurmanskin alueen suuntaan. Sieltä taas avautuvat ratayhteydet Siperian radan kautta Kaukoitään.
"Eli tämä on pitkä askel kohti tulevaisuutta ja antaa mahdollisuuden suunnitella uusia kuljetusreittejä", Rautajoki toteaa.
Kuljetustuet mietityttävät
Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamarista suhtautuu asiaan kriittisemmin. Hänen mielestään Ruotsin ratahanke on tuntuu Suomen kannalta jopa hieman uhkaavalta, sillä se lisää ratkaisevasti Ruotsin kuljetusetua.
"Perämerenkaaren yritysten kannalta rata voi olla mahdollisuus, sillä se lisää kuljetuskilpailua. Markkinoille tulee tavallaan uutta tarjontaa. Alueen kannalta kuljetukset ovat kuitenkin Suomen ja Ruotsin välistä kilpailua. Sitä paitsi Ruotsilla on Suomeen verrattuna kymmenkertaiset kuljetustuet, joilla kilpailla Suomen kanssa", Okkonen sanoo.
Okkosen mukaan kuljetuksiin liittyvät asiat ja kilpailutekijät koetaan Ruotsissa erittäin tärkeiksi. Hän toivookin, että kauppa- ja teollisuusministeriössä selviteltäisiin perusteellisesti kuljetustukiasioihin liittyviä kysymyksiä.
Timo Rautajoki on kollegansa kanssa täysin eri linjoilla. Hänen mukaansa tärkeintä on, että yhteydet toimivat ja tavara kulkee, ei se, mitä kautta se kulkee.
"Lapissa tiedetään, että jos kaikki ei ole kohdallaan, tuotanto siirtyy muualle. Pitää toimia niin, että on mahdollisuus valita kuljetusreittejä."
VR suhtautuu positiivisesti
Rajajoen mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tärkeää koko pohjoisen teollisuuden kannalta, sillä alueella kilpaillaan tehtaiden sijainnista muun muassa Balttian ja Indonesian kanssa.
Toimivat yhteydet takaavat sen, että metsäteollisuus voi toimia pohjoisessa.
Myöskään VR:llä Ruotsin ratahanketta ei koeta kielteiseksi. Kuljetusesimies Lauri Kylmälä VR Cargo Pohjois-Suomesta näkee asiassa ennemminkin mahdollisuuksia. "Läntisen rajan liikenne on ollut vähän tahmeaa, vaikka onkin nyt piristynyt takavuosista. Tällaiset infrainvestoinnit ovat vain positiivinen asia."
Ruotsin hallitus esitteli keskiviikkona laajan tie- ja rataohjelman vuosille 2004-2015, johon myös pohjoisen rantaratahankkeet kuuluvat. Kyseessä ovat yhteensä 373,3 miljardin kruunun hankkeet. Ratatyöryhmän puheenjohtaja Peter Roslund on kertonut Ruotsin teollisuuden tekevän intensiivisesti yhteistyötä naapurimaan Suomen kanssa. Ratahankkeella tätä yhteistyötä tuetaan. Ruotsalaisnäkemyksen mukaan Norrbottenista on tulossa lisäkasvualue.