Pääkirjoitus

Ruotsi sai­ras­taa kal­liis­ti

Ruotsalaiset eivät äkkiä katsoen vaikuta erityisen sairaalta väeltä, mutta tilastot kertovat toista. Poissaolot töistä sairastumisen vuoksi ovat nousseet huimasti, ja niin ovat niistä aiheutuneet kustannuksetkin.

Ruotsalaiset eivät äkkiä katsoen vaikuta erityisen sairaalta väeltä, mutta tilastot kertovat toista. Poissaolot töistä sairastumisen vuoksi ovat nousseet huimasti, ja niin ovat niistä aiheutuneet kustannuksetkin. Vuonna 1997 yksin sairauspäivärahoihin kului korvauksia 15 miljardia kruunua, viime vuonna jo 45 miljardia kruunua.

Ruotsin hallituksen analyysin mukaan ”syitä on monia” sairauspoissaoloihin. Kevään lisäbudjetin yhteydessä hallitus ei noita syitä enempää eritellyt. Se ei esimerkiksi ainakaan julkisesti pohtinut sitä, onko sairaaksi ilmoittautuminen jo liiankin helppoa. Sen sijaan hallituksen tavoitteena on vuoteen 2008 mennessä vähentää sairauspoissaolot puoleen, mihin tarvitaan ”toimia monilla alueilla”.

Lisäbudjetissa noita toimia jo aloiteltiin. Korvausten tasoa hieman leikataan ja kustannuksia sysätään enemmän työnantajien harteille: yritykset maksavat sairausajan palkasta kolme viikkoa entisten kahden sijaan.

Työnantajien mielestä tämä estää uusien työntekijöiden palkkaamista, vaikka budjetin pitäisi pikemminkin helpottaa työllistämistä. Kaiken kaikkiaan koko kuvio kertoo, millaisissa vaikeuksissa Ruotsinkin valtion taloudenpito on.

Sairauskustannuksia koskevat leikkaukset ovat poliittisesti herkkiä ja niillä säästetään vain viisi miljardia kruunua. Samaan aikaan maan budjetti on muuttunut alijäämäiseksi, ja valtion velan ennustetaan lähivuosina kasvavan edelleen. Talouskasvuodotuksia on laskettu, kuten kaikkialla muuallakin.

Pääministeri Göran Persson ja valtiovarainministeri Bosse Ringholm ovat hankalassa asemassa. Budjettialijäämä ei vielä ole hälyttävä, mutta se ei saisi tulevina vuosina enää tästä nousta. Olisi löydettävä säästöjä ja leikkauksia, mutta Ruotsin avokätiseen sosiaalipolitiikkaan puuttuminen on vaikeaa.

Sairauskorvausten leikkaukset huolestuttavat monia sosiaalidemokraatteja, ja vasemmistopuolueessa on jo ehditty vaatia korvausten palauttamista ennalleen syksyllä. Oikeistossa taas syytetään löysästä ja alijäämäisestä taloudenpidosta ja vaaditaan paljon tehokkaampia toimia.

Syksyn varsinaisen budjetin laadinnasta on tulossa hyvin vaikea. Kaksi asiaa auttaisi Perssonia nyt kovasti: että kansainvälinen talous kääntyisi äkkiä nousuun ja että ruotsalaisten sairauspoissaolot työpaikoilta vähenisivät nopeasti ja paljon. Kumpaakin niistä saattaa olla turha odottaa.

paakirjoitus@kaleva.fi