Jokkmokk Pohjoismaiden suurin energiayhtiö, Ruotsin valtion kokonaan omistama Vattenfall haluaa kasvaa Euroopan johtavaksi voimayhtiöksi.
Ruotsissa Vattenfall on sähköntuotannossa ja jakelussa selvä ykkönen. Suomeen Vattenfall loikkasi 1995 ja omistaa nyt kuusi energiayhtiötä, Pohjois-Suomesta muun muassa Revon Sähkön.
Vattenfallin konsernijohtaja Lars G. Josefsson liputtaa voimakkaasti vapaiden sähkömarkkinoiden puolesta. Euroopan sähkömarkkinoista on tällä hetkellä vapautettu Pohjoismaiden lisäksi vain Britannian, Irlannin, Saksan ja Itävallan markkina.
"Energiamarkkinoiden vapauttaminen kestää Euroopassa vähintäänkin kymmenen vuotta, mutta se tulee ja silloin Vattenfallille avautuu uusia mahdollisuuksia", arvioi Josefsson.
Vattenfall on tällä hetkellä Euroopan viidenneksi suurin sähköntuottaja ja suurin kaukolämpöyritys Euroopassa.
Saksassa se on kohonnut nopeilla yritysostoillaan kolmanneksi suurimmaksi sähkön tuottajaksi ja myyjäksi. Puolassa Vattenfall kuuluu kolmen suurimman sähköntuottajan joukkoon.
Vattenfallin loikilla Suomeen ja Keski-Eurooppaan on luonteva selitys: energiayhtiönä ei voi enää kasvaa Ruotsissa, koska maa aikoo poliittisen päätöksensä mukaisesti luopua ydinvoimasta ja uusia vesivoimalaitoksia ei enää rakenneta.
Ruotsin kaikesta sähköstä vesivoimalla tuotetaan noin puolet ja toinen puoli lähes kokonaan ydinvoimalla. Viime vuonna Vattenfall tuotti Ruotsissa sähköä 87 terawattituntia eli 87 miljardia kilowattituntia, josta vesivoiman osuus oli 40 prosenttia.
"Ympäristöystävällisyys" ja "luonnonmukainen energia" ovat termejä, jotka ovat Ruotsissa erittäin kovassa kurssissa, siksi rakennetusta vesivoimasta otetaan kaikki tehot irti.
Luulajanjoki on
varsinainen energiavirta
Vattenfallin edustajat muistuttavat joka käänteessä, että vesivoima on luonnollista energiaa eikä se koskaan lopu.
Ruotsin pohjoisin valjastettu joki, Luulajanjoki on varsinainen energiavirta, sillä se vastaa yksinään kymmenesosasta Ruotsin koko sähköntuotannosta, joka on noin 150 terawattituntia.
Vattenfallin vesivoimasta vastaava johtaja Christer Ljunggren painottaa, että jokainen järkevä energiayhtiö pyrkii tänä päivänä kunnioittamaan luontoa niin paljon kuin mahdollista ja tuottamaan sähköä mahdollisimman ympäristöystävällisesti.
Ljunggren kertoo, että Vattenfall uudistaa seuraavan kymmenen vuoden aikana (2004-2013) yhteensä 30 vesivoimalaitosta. Kustannukset nousevat 500 miljoonaa euroon. Moni voimalaitoksista on rakennettu 1950-luvulla, joten niiden uudistamisella alkaa olla kiire.
Varoja sijoitetaan myös voimalaitospatojen turvallisuuden parantamiseen. Patoturvallisuutta parannetaan vuoteen 2007 asti ulottuvan ohjelman mukaisesti 140 miljoonalla eurolla.
"Se on meille tärkeää, koska uuden padon ja voimalaitoksen rakentaminen maksaisi hyvin, hyvin paljon. Siksi kunnostamme vanhoja voimalaitoksia. Luulajanjoki yksinään saa patoinvestointeihinsa 588 miljoonaa kruunua (64 miljoonaa euroa)", kertoo Ljunggren.
Luulajanjoen ensimmäinen voimalaitos rakennettiin 1910 - 1915 Porjusiin Jakkmokkin kuntaan.Jällivaaran kaivoksille tarvittiin sähköä. Porjusin teho on nykyään lähes 500 megawattia eli saman verran kuin yhdessä ydinvoimareaktorissa.
Porjuksessa patovalleja on äskettäin korotettu viisi metriä, jotta ne kestäisivät suuretkin tulvahuiput. Viime vuonna eikä tänä vuonnakaan tulvista ei ole ollut pelkoa, koska vesivarastot kaikissa Pohjoismaissa ovat alimmillaan miesmuistiin. Tosin kaksi vuotta sitten Ruotsia koettelivat jättiläismäiset tulvat.
Patoseinämän korotuksella voidaan nostaa myös altaan vedenpintaa, jolloin vettä riittää sähköntuotantoon kuivinakin vuodenaikoina.
Voimaloiden turvallisuudesta vastaava Anders Adelbo muistuttaa, että ympäristönhoito on turvallisuuden lisäksi toinen alue, johon Vattenfall sijoittaa paljon varoja. Ympäristöstä huolehtimiseen kuuluu muun muassa kalanpoikasten kasvatus ja istutus, koska lohet eivät pääse enää nousemaan perinteisille kutupaikoilleen vesivoimalaitosten ohi. Ruotsissa suomalaisten käyttämät lohiportaat voimalaitosten ohittamiseksi ovat tuntemattomia.