Millainen on Ruotsin uusi uljas palkka-armeija? Siitä pitäisi tulla edustava läpileikkaus kansakunnasta, jos asiaa kysytään puolustusvoimien komentajalta Sverker Göransonilta. Ja vielä tasokas sellainen.
Maan upseeristo odottaa kuitenkin jännittyneenä, miten ammattisotilaiden värväys käytännössä onnistuu. Paikalliset viestimet ovat jo ehtineet nostaa epäilyn elitistisestä rambojoukosta, sillä puolustusvoimien näyttävä ja toimintapainotteinen mainoskampanja ei ole jäänyt ruotsalaisilta huomaamatta.
Ruotsi päätti viime kesänä luopua asevelvollisuudesta, ja nyt tuo päivä on virallisesti koittanut. Keväällä palvelukseen astuneet voivat kuitenkin jatkaa vapaaehtoisina, ja yksi viidestä näin tekeekin. Puolustusvoimat pitää tätä merkkinä siitä, että halukkaita uuteenkin armeijaan löytyy.
"Haluamme palkata ihmisiä, joilta löytyy intoa vaikuttaa asioihin ja olla mukana tekemässä jotain suurempaa", sanoo lehdistöpäällikkö Roger Magnergård uutistoimisto TT:lle.
Armeija aikoo värvätä riveihinsä 4 000 henkeä vuodessa, ja lisäksi kodinturvajoukkoihin otetaan vuosittain 2 000 sotilasta. Koulutus alkaa kolmen kuukauden peruskaudella, jonka jälkeen ura ammattisotilaana urkenee. Uusi järjestelmä käynnistyy ensi vuonna.
Puolustusvoimien näyttävää mainoskampanjaa on Ruotsissa arvosteltu laajasti; vauhtia ja tehosteita sisältävän videon sanotaan johtavan sotilasuraa suunnittelevia harhaan. Ja koska kyseessä on Ruotsi, myös vihjailuja mahdollisista taistelutehtävistä kummeksutaan.
Puolustusvoimat kuitenkin vakuuttaa, että armeijan riveissä on tulevaisuudessakin edustava ja valistunut otos nuorisoa. Palvelukseen on tarkoitus houkutella 18-35-vuotiaita ruotsalaisia. Asepalvelusta suorittavista on viime aikoina ollut lähes kolmannes naisia, ja osuuden toivotaan kasvavan.
"Haluamme myös lisätä niiden ruotsalaisten määrää, joiden juuret ovat ulkomailla", selittää Magnergård.
Kun kasarmit tyhjenevät varusmiehistä, odottaa Ruotsia virallisesta optimismista huolimatta hyppy tuntemattomaan. Palkka-armeijan on tarkoitus saavuttaa 50 000 hengen vahvuus muutamassa vuodessa.
Armeijaan värvätty miehistö aloittaa noin 1 700 euron palkalla, johon ulkomailla palveleva saa toki mojovat lisät ja päivärahat päälle. Koska Ruotsin puolustusvoimilla on vahva painotus kansainväliseen kriisinhallintaan, kaikilla ammattisotilailla on velvollisuus palvella myös ulkomailla.
Sopimukset on tarkoitus tehdä kahdeksaksi vuodeksi.
Komentaja Juha-Antero Puistola Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että ruotsalaiset saavat järjestelmän vaivatta käyntiin, mutta todellinen koetinkivi on juuri kriisinhallinnan pyörittäminen. Kysymys mietityttää myös ruotsalaisupseereja: jos joka vuodesta kuluu kuusi kuukautta ulkomailla, voi armeijaura alkaa kypsyttää.
Puistolan mukaan esimerkiksi Tanska on törmännyt tähän ongelmaan.
"Tehtävien laatu ratkaisee, ei pelkästään palkkaus. Ihmiset haluavat viettää perhe-elämääkin."
Talouden elpyessä armeija joutuu kohtaamaan kiristyvän kilpailun työvoimasta. Puistolan mielestä Ruotsin kaavailema armeijan vahvuus on kunnianhimoinen varsinkin, jos värväyksen laatuseula halutaan pitää tiukkana.
"Uskon, että ruotsalaiset keksivät kyllä keinot, joilla järjestelmä saadaan toimimaan."
Lähteet: TT, Svenska Dagbladet, Dagens Nyheter