Suomen ja Ruotsin yhteistyölle on maiden pohjoisosissa luontevat edellytykset. Ruohonjuuritasolla yhteyttä on pidettykin vuosisatoja. Liike-elämässä, koulutuksessa ja kulttuurissa on paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä.
Suomalaisten ja ruotsalaisten mutkaton keskusteluyhteys kuului ja näkyi Ruotsi-päivässä Oulun kaupungintalolla maanantaina. Puheenaiheet löytyivät tauoillakin hakematta. Siksi voi ihmetellä useiden alustajien tapaan, miksi yhteistyö taloudessa, koulutuksessa ja kulttuurissa ei sittenkään ole niin laajaa, kuin odottaisi. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on paljon. Ei kai Ruotsi voi olla liian lähellä? Ruohonjuuritasolla yhteyttä on sentään pidetty varsinkin pohjoisessa vuosisatoja.
Yhteydenpito jatkuu lähiaikoina korkealla tasolla vakiintuneeseen tapaan. Pääministerit Göran Persson ja Matti Vanhanen tapaavat Jyväskylässä 3. toukokuuta. He keskustelevat pääasiassa taloudellisesta yhteistyöstä. Pääministereiden ohella keskusteluissa on mukana useita ministereitä. Myös maiden talouselämän johto osallistuu tapaamiseen. Oli paikallaan kertoa uutinen juuri Ruotsi-päivän yhteydessä.
Ruotsi-päivä on mieluisa lenkki siinä tapahtumien ketjussa, joita Oulu on viime aikoina isännöinyt. Viime viikolla Oulu oli Venäjän pääministerin vierailun kohde. Ruotsin Suomen suurlähettiläs Eva Walder-Brundin kertoi, mistä kiinnostus johtuu. Myöskään ruotsalaisilta ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka menestyksekkäästi kaupungissa on kehitetty korkeaa teknologiaa. Oulun sijainti Suomen ja Ruotsin yhteisellä Perämeren kaarella lisää mielenkiintoa.
Vaikka nuorison kiinnostus ruotsin kieleen hiipuu, Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen säpsähdytti monia toteamalla, että päivän työkielenä käytetään englantia. Hämmennys aiheutui siitä, että ruotsia taitavat suomalaiset puhuvat mielellään ruotsalaisten kanssa ruotsia. Sittemmin paljastui onneksi, ettei valintaa ollut tehty Oulussa, vaan Ruotsin suurlähetystön toivomuksesta. Ilmeisesti lähetystössä oli arvioitu hieman alakanttiin teknologiakaupunkilaisten osaamisia. Vielä ei olla onneksi niin pitkällä, eikä periksi kannata antaa liian helposti.
Alustuksissa ja luennoissa käytettiin sentään valtaosin ruotsia ja suomea, vaikka kaupunginjohtaja pitikin alustuspuheensa pääosin englanniksi. Hän nosti esiin Suomen ja Ruotsin pitkän yhteisen historian ja sen, että Oulun perusti 400 vuotta sitten Ruotsin kuningas Kaarle IX.
Yhteiseen historiaan viitattiin usein. Niin teki myös Ruotsin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Anders Eriksson. Hän vakuutti ruotsalaisen tuntevan olonsa Helsingissä kotoisammaksi kuin missään muussa vieraan maan pääkaupungissa. Eriksson tiesi aivan oikein, että myös suomalainen sopeutuu Ruotsiin helpommin kuin moneen muuhun vieraaseen maahan.
Kaupalliset ja taloudelliset yhteydet maiden välillä saivat päivän aikana erityistä huomiota. Taloudelliset siteet eritoten yrityselämässä ovat vahvat. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin autetaan auliisti naapurimaahan investoivaa yrittäjää, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole käytetty.
Oulun yliopistosta 90-luvulla loppunut rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus on jo aiheuttanut Pohjois-Pohjanmaalla osaajien vajetta. Sitä yritetään paikata alan koulutuksella Luulajan yliopistossa. Oulun seudun yrityspalvelut jopa antaa jokaiselle koulutukseen lähtevälle tuhannen euron kannustusrahan, mutta toistaiseksi menijöitä on ollut vain puolenkymmentä. Tieto varman työpaikan tarjoavasta koulutuksesta saisi levitä laajalle.