Onko Ruotsi kulkemassa vääjäämättä kohti jäsenyyttä sotilasliitto Natossa?
Venäjän aggressiivisemmaksi muuttunut politiikka lähialueilla ja lisääntynyt provokatiivinen toiminta muun muassa Itämerellä on alkanut muuttaa ruotsalaisten näkemyksiä nopeasti Nato-myönteisemmiksi.
Venäjän toimet ovat kääntäneet puolustusvoimiaan vuosikaudet supistaneen Ruotsin ilmapiiriä uuteen asentoon. Käytännössä kaikki keskusta-oikeistolaiseen allianssiin kuuluvat puolueet ovat kääntyneet kannattamaan Nato-jäsenyyttä.
Mielipidemittausten mukaan myös kansalaiset ovat kallistumassa yhä enemmän liittoutumisen kannalle.
Kuluvalla viikolla Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf julkaisi ilmiselvästi pitkään harkitun mielipidekirjoituksen Svenska Dagbladet -lehdessä, jossa hän ilmoitti puolueensa kannattavan Ruotsin liittymistä Natoon.
Maltillinen kokoomus sekä kansanpuolue ovat jo aiemmin päätyneet samaan ratkaisuun. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor on samaten ilmoittanut kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
Parlamenttipaikkoina laskettuna jo lähes puolet Ruotsin valtiopäivistä on Nato-jäsenyyden kannalla. Liittoutumista vastustavat vasemmisto ja vihreät eivät voi olla ottamatta huomioon muiden puolueiden kantojen ja yleisen mielipiteen muuttumista.
Onko edessä se, että hallitusvastuussa oleva sosiaalidemokraatit päätyy samalle kannalle porvaripuolueiden kanssa ja hyväksyy Nato-jäsenyyden tavoittelun? Tästä on ainakin vahvoja viitteitä.
Muutama päivä sitten Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist ilmoitti, että Yhdysvallat on elintärkeä Euroopan turvallisuudelle.
Hultqvistin mukaan Ruotsin on lisättävä sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa niin harjoituksissa, tutkimuksessa kuin kansainvälisessä toiminnassa.
Puolustusministeri ei esiintynyt lämpimikseen. Hultqvist korosti nimenomaan Ruotsin hallituksen katsovan, että transatlanttinen yhteys on ratkaiseva Euroopan turvallisuuden kannalta ja että sitä täytyy vahvistaa.
Demareilla on perinteisesti ollut Ruotsin Nato-avain taskussaan. Maltillinen kokoomus on tähän asti katsonut, ettei se lähde ajamaan jäsenhakemuksen jättämistä, jos asiasta ei ole konsensusta. Tämä kanta voi muuttua kahden uuden puolueen myönteisen Nato-kannan jälkeen.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus, ettei Ruotsi hae Nato-jäsenyyttä tällä hallituskaudella.
Seuraavat valtiopäivävaalit järjestetään Ruotsissa syksyllä 2018. Mikäli poliittinen yksimielisyys löytyy ja Venäjän nykylinja jatkuu, vaalien jälkeen jäsenyysasia saattaa olla kypsä jo päätökselle.
Suomen täytyy seurata tarkasti, millaisiin puolustusratkaisuihin länsinaapuri päätyy. Ruotsin päätös vaikuttaa suoraan Suomen vaihtoehtoihin ja liittyminen Natoon pudottaisi pohjan Suomen ja Ruotsin lisääntyvältä puolustusyhteistyöltä.