Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on toiveikas siitä, että EU:komission kanssa päästään lokakuun aikana ratkaisuun maatalouden 141-tuen jatkosta.
"Tekninen valmistelu on edennyt jo pitkälle. Nyt ollaan pääsemässä neuvottelemaan tuen tasosta", Anttila kertoo Kalevalle.
Etelän viljelijöille tärkeä tuki on katkolla vuodenvaihteessa. Sen jatkamiseen tarvitaan komission lupa.
Samaan aikaan kun Suomi valmistautuu EU-komission kanssa kädenvääntöön tuen tasosta, Brysselistä kuuluu, että Ruotsi lobbaa tiukasti Suomea vastaan. Anttilankin korviin on näitä puheita komission piiristä kantautunut.
Sirkka-Liisa Anttila yritti vedota Ruotsiin jo pari viikkoa sitten tekemällään vierailulla ja jatkaa lähipäivinä Ruotsin pehmittelyä.
"Keskustelin asiasta Ruotsin maatalousministerin Eskil Erlandssonin kanssa. Hän myönsi, että asiasta on keskusteltu Ruotsin hallituksessakin. Suomen 141-tukea kohtaan ollaan hyvin kriittisiä."
Anttila uskoo, että keskustelujen jälkeen naapurin ymmärrys "vähän lisääntyi".
Ruotsin kriittisen linjan taustalla vaikuttaa Anttilan mukaan useita syitä.
"Ruotsin maataloudella ei mene nyt kovin hyvin, jos katsoo tuotannon tasoja. He kokevat ongelmaksi sen, että olemme samoilla markkinoilla, mutta Suomessa on paremmat tuet. Ruotsissa koetaan erittäin kipeänä muun muassa se, että meiltä viedään sinne kananmunia. Sanotaan, että nehän ovat tuella tuotettuja."
Suomessa lähtökohta on Anttilan mukaan erilainen. "Meillä ei käydä sellaista keskustelua, että miksi tuodaan ruotsalaisia lihapullia tai jotain muuta." Anttila viittaa elintarvikkeiden vientitilastoihin. Niistä käy ilmi, että Ruotsi tuo Suomeen enemmän elintarvikkeita kuin me viemme sinne.
"Ei ole Ruotsin nykyisen porvarihallituksen vika, ettei naapurimaassa makseta tukea", Anttila sanoo.
Hän muistuttaa, että tosin kuin Suomi Ruotsi ei hakenut jäsenyysneuvotteluissa oikeutta kansallisiin maataloustukiin.
"Ruotsi on tällä hetkellä eräänlainen EU:n koelaboratorio siitä, menestyykö pohjoinen maataloustuotanto ilman kansallisia tukia -- tosin meitä 600 kilometriä alempana", Anttila toteaa.
Suoraa linjaa Suomeen ei hänen mukaansa voi vetää.
"Ruotsin tuotannolliset olosuhteet ovat meitä paremmat. On selvää, että Suomessa on jatkossakin kompensaation tarvetta."
Tuen alasajo ei tule Anttilan mukaan kyseeseen.