Jotta Ruotsiin saadaan hallitus, jonkin puolueen pitää luistaa vaalien alla annetuista lupauksista.
Blokkirajojen kaatuminen on nyt lähellä. Ruotsidemokraattien sijasta kuninkaantekijöiksi voivat nousta keskustapuolue ja liberaalit.
Ruotsin vaalien alla esitetyistä ennakoinneista tarkimmin kutinsa piti näkemys, että vaalit vievät maan epävarmuuden aikaan. Siihen Ruotsi todella putosi, ainakin hetkeksi.
Maanantaina oli täysin epäselvää, millainen hallitus maahan voi vaalituloksen perusteella syntyä. Teoriassa vaihtoehtoja on kaksinumeroinen määrä, käytännössä ehkä kolmesta neljään.
Puolueiden voimasuhteet toki ovat selvät. Demarit ovat takkiin ottaneinakin selvästi suurin puolue. Maltillinen kokoomus eli moderaatit on tappion kärsineenäkin yhä toiseksi suurin. Ja ruotsidemokraatit ovat reilun voiton jälkeenkin yhä ”vain” kolmanneksi suurin.
Epävarmuutta lisää se, että perinteisten valtaryhmittymien eli porvarien ja vasemmistoleirin äänimäärien ero on vain noin 30 000, vasemmiston eduksi. Vasta keskiviikkona saadaan tieto noin 50 000:sta ulkomailla annetusta äänestä ja noin 150 000 ennakkoäänestä.
Ruotsissa on ennakkotapaus tuloksen keikahtamisesta ennakko- ja ulkomaanäänien laskennan jälkeen vuodelta 1979.
Suomalaisittain vaikuttaa merkilliseltä, miksi vaalijärjestelyjä ei voida hoitaa niin, että vuorokausien epävarmuus voidaan välttää. Se, mistä Ruotsia ja ruotsalaisia voi taas kehua, on vaalien osallistumisaste. Se nousi yli 84 prosentin.
Enemmistöhallituksen synnyn tekee hankalaksi se, etteivät niin punavihreä blokki kuin porvariallianssikaan halua hallitukseen ruotsidemokraattien kanssa. Vähemmistöhallitukset taas voisivat syntyä joko vasemmiston tai perinteisen porvariallianssin varaan.
Niukasti yli 40 prosentin ääniosuuden saanut porvariallianssi voisi sopivin ehdoin saada tukea ruotsidemokraateilta. Tämä voisi vielä sopia kokoomukselle mutta tuskin saman leirin keskustalle, jonka suhtautuminen ruotsidemokraatteihin on ollut jyrkän kielteinen. Näitä karsastavat myös kristillisdemokraatit.
Maanantaina vahvistuivat myös arvelut, että Ruotsissa voidaan nähdä historiallinen blokkirajan ylitys. Sitä kuuluttaa demarijohtaja Stefan Löfven. Enemmistöhallitus syntyisi sujuvasti, jos demarien kelkkaan astuisivat neljänneksi suurin puolue keskusta sekä liberaalit.
Keskustan johtaja Annie Lööf näytti maanantaina yleisellä tasolla vihreää valoa rajan ylitykselle. Lähtö demarien mukaan olisi kuitenkin raju liike ja luettaisiin moderaattien leirissä petturuudeksi.
Suomelle Ruotsin vaalituloksella ei ole kovin suurta merkitystä. On vaikea esimerkiksi nähdä, miksi maahanmuutto nousisi meillä niin keskeiseksi vaaliteemaksi kuin Ruotsissa.
Suomessa on myös pohdittu, alkaisiko mahdollinen porvarihallitus viedä Ruotsia kohti Natoa. Tuskin järin pontevasti. Tukea ei välttämättä tulisi ruotsidemokraateiltakaan, joiden suhtautumista Nato-jäsenyyteen voi kuvata oululaisella välttelyilmaisulla ”pittää kattoa”.
Suurin jarru jäsenyyden vauhditukselle on silti se, että mukaanmenoa on viime aikoina kannattanut vain vajaat kolmannes ruotsalaisista.