Puolukkaa tuodaan Suomeen eniten Venäjältä, mutta ennen kaikkea punaisen marjan virta vie idästä valtakunnan länsirajan yli Ruotsiin. Määriä voidaan vain arvailla, mutta niiden uskotaan olevan huomattavia.
Itäpuolukan vilkas rahtaaminen Ruotsiin johtuu siitä, että maan yrityksillä kansainväliset marjamarkkinat ovat huomattavasti paremmin hallussa kuin suomalaisyrityksillä, Simo Moisio Arktiset Aromit ry:stä toteaa.
"Sekä marjoja vientiin välittävät että myös jalostavat yritykset ovat Ruotsissa paljon suurempia kuin meillä. Ruotsalaiset ovat saaneet rakennettua kansainväliset markkinat tehokkaammin, mikä on myös heidän laajan verkostoitumisen ansiota", valtakunnallisen luonnontuotealan toimialayrityksen toiminnanjohtaja sanoo.
Moision mukaan itäpuolukka matkaa Ruotsista edelleen pääosin Keski-Eurooppaan.
Suomen kautta maailmalle menevä venäläisen puolukan virta on ehtynyt Moision mukaan osittain myös siksi, että varsinkin saksalaiset ostajat liikkuvat nykyisin ahkeraan Venäjän marjamailla.
Oma tullikoodi
puuttuu
Suomeen tuotavista puolukkamääristä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa, koska EU:iin liittymisen myötä puolukalta poistui muutamien muiden metsämarjojen tapaan oma tullikoodinsa. Käytössä on nyt yhteisnimike.
Moision mukaan EU antoi tuontiin lisävauhtia, mutta vienti vaikeutui: kolmansista maista tuotavilta marjoilta tullimaksut poistettiin ja vietäville marjoille niitä lisättiin.
Ennen EU:iin liittymistä Suomeen tuotiin puolukkaa 6-7 miljoonaa kiloa, mutta Moision arvion mukaan määrä on tänä päivänä jo paljon pienempi. Edelleen liikutaan kuitenkin muutamissa miljoonissa kiloissa, hän uskoo.
"Tilanne on meillä jo perinteisesti vähän vinksahtanut. Se mikä nykyään tuodaan esimerkiksi Venäjältä, menee pääasiassa kotimaisen teollisuuden tarpeisiin, kun taas keräily-yhtiöt vievät marjansa pakastettuna Keski-Eurooppaan."
Tilastoihin päättyy kaupallisesti tärkeimmän marjamme osalta vain tuoreen tavaran tuonti- ja vientimäärät, jotka ovat pieni osa pakastetun puolukan määristä.
Viime vuonna tuorepuolukkaa tuotiin 544 tonnia ja vientiin 1165 tonnia. Vienti suuntautui eniten Ruotsiin sekä eräisiin Keski-Euroopan maihin.
Puolukkaa tuodaan Venäjän ohella eniten Baltian maista, Valko-Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta.
Huippusadolle
ei riitä ostajia
Suomessa poimitaan puolukkaa vuosittain 3-9 miljoonaa kiloa. Määrät ovat biologisen sadon määrään verrattuna vain 3-10 prosenttia.
Vaikka tänä syksynä sato on jopa huippuluokkaa, monet yritykset ovat lopettaneet marjojen ostamisen markkinoiden tukkoisuuden takia.
Arktiset Aromit ry:ssä ei ole vielä koottu tietoja kuluvan syksyn kokonaisostomäärän selvittämiseksi, mutta Simo Moisio arvelee saldon lähentelevän noin viittä miljoonaa kiloa.
Marja-alalla toimii Suomessa kaikkiaan noin 400 yritystä, joista valtaosa on tuoremarjan ostajia. Keruuyhtiöitä lasketaan olevan kymmenkunta ja suuria mehu- ja hilloteollisuusyrityksiä sekä pakasteiden valmistajia alun toistakymmentä. Luonnonmarjojen vientiä harjoittaa noin kymmenen yritystä